Sikiöaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa pysyviä vaurioita keskushermostoon, mikä heijastuu lapsen oppimiseen, muistiin, keskittymiskykyyn ja arjen hallintaan. Kehitysvammaliiton mukaan suuressa osassa tapauksia lapsi jää kuitenkin ilman tarkkaa diagnoosia, vaikka oireet tunnistettaisiin.

Vaikka merkittävä osa sikiöaikana altistuneista lapsista sijoitetaan kodin ulkopuolelle, diagnoosin saaminen koetaan usein vaikeaksi. Liiton mukaan diagnoosi edellyttää varmistettua tietoa äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä, mitä ei aina ole saatavilla esimerkiksi sijoitusprosessien yhteydessä.

Tuoreessa selvityksessä korostetaan, että varhainen tuki ja oikea-aikainen diagnosointi parantaisivat merkittävästi lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa ja myöhemmin itsenäisessä elämässä. Ilman diagnoosia lapset ja heidän perheensä jäävät usein tarvitsemiensa tukitoimien ulkopuolelle.

Kehitysvammaliitto muistuttaa, ettei alkoholivaurio parane iän myötä, mutta kuntoutuksella ja ympäristön muokkaamisella voidaan helpottaa oireiden kanssa elämistä. Järjestö peräänkuuluttaakin sujuvampia diagnosointiprosesseja ja vahvempaa tukea altistuneiden lasten perheille.