Sepelkyyhky nousi ennätyssaaliiksi metsäjäniksen kadotessa tilastoissa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsästystilaston mukaan sepelkyyhkystä tuli vuonna 2025 kappalemäärällisesti Suomen tärkein riistalaji. Lajia saaliiksi saaneet metsästäjät saivat keskimäärin 11 lintua, mikä nosti kokonaismäärän tilastohistorian korkeimmaksi. Samaan aikaan metsäjänissaalis laski 50 000 yksilöön, mikä on tilastohistorian pienin lukema.

Metsästyksen yleinen aktiivisuus laski vuonna 2025. Riistanhoitomaksun suoritti noin 298 000 henkilöä, joista vajaa kaksi kolmasosaa osallistui varsinaiseen metsästykseen. Pienriistaa tavoitteli 151 000 metsästäjää ja hirvieläimiä noin 111 000 metsästäjää. Luke huomauttaa, että metsäkanalintujen heikko kanta heijastui suoraan harrastajamääriin, ja kanalintujahdissa kävijöitä oli vähiten sitten vuoden 2017.

Vesilintusaaliissa nähtiin kasvua edellisvuoteen verrattuna, ja erityisesti sinisorsia saatiin runsaasti, noin 198 000 yksilöä. Metsäkanalintujen, kuten teerien, metsojen ja pyiden, saalismäärät pysyivät edellisvuoden tapaan matalina. Riekkosaalis koki merkittävän pudotuksen ja lähes puolittui edellisestä vuodesta.

Hirvieläinten osalta tilasto osoittaa hirvisaaliin kasvaneen hieman yli 41 000 eläimeen, kun taas valkohäntäpeurojen määrä putosi noin 40 500 yksilöön. Luken yliaktuaari Miikka Husan mukaan riistasaaliin laskennallinen arvo oli noin 61 miljoonaa euroa. Kokonaislihamäärä oli 7,9 miljoonaa kiloa, josta hirvenliha kattoi yli kaksi kolmasosaa.

Tilastotiedot perustuvat 9 000 metsästäjälle kohdistettuun kyselyyn sekä Suomen riistakeskuksen keräämiin tietoihin pyyntiluvanvaraisista lajeista. Kyselyyn vastasi 62 prosenttia otoksesta. Luke muistuttaa, että tilastoarvioihin liittyy aina epävarmuutta, joka on suurempaa vähemmän metsästettyjen lajien kohdalla.