Selvitys: Vain neljännes puolustusvälinehankintojen euroista jää Suomeen
Tuoreen selvityksen mukaan Suomen puolustusvälinehankintoihin käytetystä rahasta vain noin 25 prosenttia jää kotimaiseen talouteen. Teollisuusliiton tiistaina julkaiseman raportin mukaan hankintojen työllisyys- ja tuotantovaikutukset jäävät nykyisellä mallilla odotettua pienemmiksi.
Teollisuusliiton tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan Suomen puolustusvälinehankinnoista noin 75 prosenttia suuntautuu ulkomaille. Kotimaahan jäävä osuus hankintojen arvosta on noin neljännes. Selvityksen on laatinut Teollisuusliiton erikoistutkija Matti Roitto, ja se perustuu julkisiin aineistoihin, tutkimuskirjallisuuteen sekä ammattiliiton omiin kyselyihin.
Selvityksen mukaan puolustusmenojen kasvu ei heijastu suomalaiseen tuotantoon ja työllisyyteen siinä määrin kuin hankintojen kokonaisarvo antaisi olettaa. Vaikka puolustusmäärärahojen lisäämistä pidetään turvallisuuspoliittisesti välttämättömänä, Teollisuusliitto katsoo, että laajemmista kansantaloudellisista vaikutuksista on toistaiseksi puuttunut teollisuuspoliittinen ote.
Työllisyyden osalta selvitys arvioi, että puolustusmenojen 0,5 prosenttiyksikön kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen merkitsee arviolta 5 000–7 000 henkilötyövuoden työvoiman tarvetta. Luku ei kuitenkaan tarkoita pelkästään uusia työpaikkoja, vaan se sisältää myös nykyisen työllisyyden ylläpitämisen. Roiton mukaan uusien pysyvien työpaikkojen määrä jää tätä pienemmäksi muun muassa tuontipanosten ja osaamisrajoitteiden vuoksi.
Teollisuusliitto esittää, että Suomen tulisi jatkossa nostaa puolustusvälinehankintojen kotimaisuusastetta tavoitteellisesti. Tiedotteen mukaan monissa muissa Euroopan maissa hankintoja käytetään aktiivisemmin kotimaisen osaamisen ja tuotantokapasiteetin vahvistamiseen. Liitto korostaa, että EU-säännökset mahdollistavat kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen vetoamisen teollisen yhteistyön turvaamiseksi.
Puolustusvälineteollisuuden vientikaupatkaan eivät selvityksen perusteella jää täysin kotimaan hyödyksi. Merkittävä osa viennin tuotannosta toteutetaan tilaajamaissa esimerkiksi lisenssivalmistuksena. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan kotimaisuusasteen nostaminen on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa julkisen talouden liikkumavara on yleisesti ottaen niukka.