Selvitys: Turkistarhauksen lakkauttaminen maksaisi 32–40 miljoonaa euroa
Tampereen yliopiston tutkijoiden tuoreen arvion mukaan turkistarhauksen lakkauttaminen siirtymäajan kuluessa maksaisi valtiolle 32–40 miljoonaa euroa. Summa on kymmenesosa siitä investointitarpeesta, jota alan jatkaminen uusin eläinsuojeluvaatimuksin edellyttäisi.

Tampereen yliopiston julkisen talousjohtamisen professori Eija Vinnarin ja väitöskirjatutkija Milla Helmisen laatiman laskelman mukaan turkistarhauksen hallittu lakkauttaminen maksaisi valtiolle 32–40 miljoonaa euroa. Arvio perustuu korvausmalliin, jossa tarhaajille maksettaisiin tukea yritystoiminnan lopettamisesta sekä korvattaisiin rakennusten ja kaluston kirjanpitoarvo.
Selvityksen mukaan lakkautuskustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin alan jatkamisen vaatimat investoinnit. Uudet eläinsuojeluvaatimukset edellyttäisivät turkistarhoilta arviolta 364 miljoonan euron investointeja. Aktiivisia tarhoja oli vuoden alussa 322 kappaletta, jolloin yksittäisen tilan kustannukset voisivat nousta yli miljoonaan euroon.
Tiedotteen mukaan valtio on jo 2020-luvulla tukenut alaa merkittävillä summilla. Lintuinfluenssan vuoksi maksetut lopetuskorvaukset ylittivät 40 miljoonaa euroa, ja koronapandemian aikana alalle maksettiin tukia yli 30 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on aiemmin huomauttanut, että lintuinfluenssakorvaukset oli määritetty osin virheellisin perustein.
Talousnäkökulmien lisäksi selvityksessä ja SEY Suomen eläinsuojelun kommenteissa nostetaan esiin terveysriskit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan turkistarhaus ylläpitää jatkuvaa pandemiariskiä. Etenkin minkkien on todettu voivan toimia influenssavirusten väli-isäntinä, mikä edesauttaa virusten sopeutumista ihmisiin.
Ruokavirasto on arvioinut, että pelkkä tautiseurannan ylläpito vaatisi kolmen miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta. SEYn mukaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on puolestaan todennut, ettei turkiseläinten hyvinvointiongelmia voida ratkaista nykyisissä tuotantojärjestelmissä. Useat Euroopan maat ovat jo päätyneet kieltämään alan kokonaan.