Selvitys: Tekoälyn käyttö kaavoituksessa vaatii yhtenäistä tietomallia
Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan tekoäly on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kaavoituksessa, mutta sen laajempi hyödyntäminen vaatii muutoksia tietojärjestelmiin. Raportissa korostetaan, että tekoälyn täysi potentiaali saavutetaan vasta, kun kaavatiedot ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä ja koneluettavia.
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan tekoälyä hyödynnetään jo nyt kuntien ja maakuntien kaavoitustyössä esimerkiksi luonnonympäristön analysointiin, melumallinnukseen ja vuorovaikutusmateriaalien tuottamiseen. Nykyiset sovellukset keskittyvät erityisesti rutiinitehtävien automatisointiin ja suurten tietomäärien käsittelyyn.
Selvityksessä tunnistettiin merkittäviä esteitä tekoälyn laajemmalle käytölle. Keskeisimmäksi haasteeksi nousi kaavatiedon epäyhtenäisyys, sillä tällä hetkellä tiedot on tallennettu eri muodoissa ja eri järjestelmiin. Tekoälysovellusten tehokas hyödyntäminen vaatisi valtakunnallisesti yhtenäistä ja koneluettavaa tietomallia.
Tulevaisuudessa tekoäly voisi tukea kaavoittajia vaihtoehtoisten suunnitelmien luomisessa ja vaikutusten arvioinnissa. Teknologian avulla voitaisiin esimerkiksi vertailla eri rakentamisvaihtoehtojen vaikutuksia liikenteeseen, energiatehokkuuteen tai luonnon monimuotoisuuteen nykyistä nopeammin.
Selvityksen mukaan tekoälyn käyttöön liittyy myös oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja vastuu kaavaratkaisuista säilyvät jatkossakin ihmisellä, ja tekoälyn rooli on toimia suunnittelun apuvälineenä.
Ympäristöministeriö aikoo hyödyntää selvityksen tuloksia maankäyttö- ja rakennuslain kehittämisessä sekä digitaalisen kaavoituksen edistämisessä. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että kunnat voivat ottaa uusia teknologioita käyttöön nykyistä sujuvammin.