Suomalaisessa työelämässä ikääntyneiden työntekijöiden tuki on merkittävästi heikompaa kuin useissa verrokkimaissa, selviää Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n teettämästä selvityksestä. Linnea Kilpeläisen toteuttama selvitys vertaili yli 55-vuotiaiden työuria Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa. Tulosten mukaan Suomi poikkeaa näistä maista painottamalla leikkauksia ja sosiaaliturvan kiristämistä tukitoimien sijaan.

Selvityksen mukaan verrokkimaissa vallitsee jaettu näkemys siitä, että kokeneiden työntekijöiden työssä jatkamista on kannattavaa tukea sekä taloudellisesti että koulutuksellisesti. Suomessa tilanne on päinvastainen: aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja työttömyysturvan lisäpäiviä leikattu. Kilpeläinen huomauttaa tiedotteessa, että Suomessa on verrokkimaiden heikoin koulutukseen osallistumisaste yli 55-vuotiaiden keskuudessa.

Eri maista löytyi useita malleja työurien pidentämiseksi. Esimerkiksi Alankomaissa on käytössä sukupolvisopimuksia, jotka mahdollistavat työajan lyhentämisen ilman merkittävää palkanalennusta. Tanskassa on puolestaan panostettu lyhytkestoisiin koulutuksiin, jotka helpottavat työntekijöiden siirtymistä työvoimapula-aloille. Saksassa valtio taas tukee ikääntyneiden työllistämistä jopa viisivuotisilla palkkatuilla.

Selvitys nostaa esiin myös Suomen korkean työttömyysasteen ikääntyneiden keskuudessa. Vaikka 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on EU:n keskiarvon yläpuolella, on se selvästi muita Pohjoismaita ja Saksaa jäljessä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa yleistä tässä ikäryhmässä.

Kilpeläisen mukaan pelkät taloudelliset kannustimet, kuten eläkkeelle jäämisen myöhentäminen, ovat epätasa-arvoisia. Niistä hyötyvät usein vain korkeakoulutetut ja hyväpalkkaiset, kun taas fyysisesti kuormittavissa ammateissa työkyky voi loppua jo ennen eläkeikää. Tiedotteen mukaan pelkkä järjestelmien kiristäminen ei ratkaise työllisyysongelmia, jos perimmäisiin syihin eli työkykyyn ja osaamiseen ei panosteta.