Oikeusministeriön tuore korruptiotilannekuva osoittaa, että suomalaiset mieltävät korruption ensisijaisesti rakenteelliseksi ongelmaksi. Kyselyvastausten perusteella merkittävimpinä epäkohtina pidetään avoimuuden puutetta, esteellisyyttä ja suosintaa. Perinteistä lahjontaa ei sen sijaan pidetä Suomessa yhtä suurena riskinä.

Tilannekuvaa varten toteutetussa kyselyssä havaittiin merkittäviä puutteita korruptioepäilyjen raportoinnissa. Lähes puolet vastaajista kertoi havainneensa korruptiota työssään, mutta jättäneensä ilmoittamatta siitä. Syiksi raportoimatta jättämiseen nimettiin pelko mahdollisista seuraamuksista, epätietoisuus ilmoituskanavista sekä kokemus siitä, ettei ilmoituksista seuraa rangaistuksia.

Kyselytutkimusten mukaan vajaa neljännes kansalaisista arvioi korruption olevan Suomessa yleistä. Raportissa nostetaan esiin erityisesti päätöksenteon epäeettiset verkostot ja kaksoisroolit. Tiedotteen mukaan tilannekuva koostuu kyselydatan lisäksi rikostilastoista ja kansainvälisten korruptiontorjuntasuositusten seurannasta.

Nyt julkaistu selvitys on ensimmäinen laatuaan, ja se on osa valtioneuvoston kansallista korruptionvastaista strategiaa vuosille 2025–2027. Oikeusministeriön mukaan hankkeen tavoitteena on luoda pohja pitkän aikavälin seurannalle ja vahvistaa tietopohjaa korruption ennaltaehkäisyyn.

Korruptio Suomessa 2025 -kyselyyn vastasi alkuvuonna 2026 yli 800 henkilöä eri puolilta maata. Ministeriö huomauttaa, että koska kysely oli avoin kaikille halukkaille, kyseessä ei ole tilastollisesti koko väestöä edustava otos. Raportti on toteutettu osana EU-rahoitteista hanketta.