Muut
Selvitys: Seurat ja järjestöt ovat seutukaupunkien tärkeä kriisiverkosto
Järjestöt, yhdistykset ja urheiluseurat muodostavat seutukaupunkien kriisinkestävyyden pohjan, selviää tuoreesta E2 Tutkimuksen selvityksestä. Noin 80 prosenttia alan asiantuntijoista katsoo, että näiden toimijoiden merkitys on keskeinen varsinkin poikkeusoloissa.
E2 Tutkimuksen toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin järjestöjen ja urheiluseurojen merkitystä kuudessa suomalaisessa seutukaupungissa. Tulosten mukaan näillä toimijoilla on keskeinen rooli muun muassa syrjäytymisen ehkäisemisessä, maahanmuuttajien kotouttamisessa ja paikallisen turvallisuuden vahvistamisessa. Aineisto koostui yli 200 asiantuntijan kyselyvastauksista ja teemahaastatteluista Heinolassa, Kemissä, Loimaalla, Nurmeksessa, Pietarsaaressa ja Varkaudessa.
Erityisesti poikkeusolot nostavat järjestökentän merkitystä. Selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia vastaajista pitää yhdistysten ja seurojen roolia tärkeänä pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Tiedotteen mukaan järjestöillä on valmiit viestintäkanavat ja johtamisrakenteet, joita voidaan hyödyntää kriiseissä. Esimerkkinä mainitaan korona-aika, jolloin paikalliset seurat osallistuivat muun muassa ruoka-avun jakeluun ja ikäihmisten asiointiapuun.
Urheiluseurat nousevat tutkimuksessa esiin myös merkittävinä kotouttamisen toimijoina. Niiden katsotaan tarjoavan maahanmuuttajille sosiaalisia suhteita ja kielen oppimista arjen tilanteissa. Tiedotteen mukaan jotkin seurat ovat alueensa suurimpia kotouttajia heti koulujen jälkeen. Onnistuminen edellyttää kuitenkin matalan kynnyksen toimintaa ja tiivistä yhteistyötä kaupunkien ja koulujen välillä.
Toiminnan suurimmaksi haasteeksi raportissa nimetään vapaaehtoisten puute, josta kärsii 67 prosenttia vastaajista. Niin kutsuttu vapaa-ajan murros tarkoittaa, että ihmiset suojelevat omaa aikaansa aiempaa enemmän, mikä murentaa perinteistä talkooperinnettä. Vanhempi tutkija Atte Penttilä toteaa tiedotteessa, ettei yhteisöllisyys synny itsestään, vaan vaatii jatkuvaa ylläpitoa.
Selvityksessä suositellaan, että järjestöjen ja seurojen tuottamaa hyötyä alettaisiin seurata nykyistä tarkemmin datan avulla. Talousvaikutusten ja hyvinvointihyötyjen osoittaminen voisi vahvistaa seurojen asemaa neuvotteluissa, jotka koskevat rahoitusta ja tiloja. Tällä hetkellä järjestöjen tuottama elinvoima jää tutkijoiden mukaan usein tilastojen ulkopuolelle.