Selvitys: Maakuntien välillä suuria eroja asuntokuntien velkaantuneisuudessa

Suomalaisten asuntokuntien velkamäärissä on merkittäviä alueellisia eroja, selviää lainavertailupalvelu Fuusiolainan tekemästä selvityksestä. Tilastokeskuksen vuoden 2025 tietoihin perustuva analyysi osoittaa, että eniten velkaa asuntokuntaa kohden oli Ahvenanmaalla (71 961 euroa) ja Uudellamaalla (64 875 euroa). Vähiten velkaa oli puolestaan Kainuussa, jossa summa jäi 27 214 euroon asuntokuntaa kohden.

Velan rakenne poikkeaa maakuntien välillä toisistaan. Erityisesti kulutusluottojen suhteellinen osuus kokonaisvelasta vaihtelee: Kymenlaaksossa kulutusluottojen osuus oli maan korkein, 29,3 prosenttia kaikista veloista. Seuraavaksi suurimmat osuudet mitattiin Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Pienimmillään kulutusluottojen osuus oli Ahvenanmaalla, jossa se oli 16,7 prosenttia.

Vaikka asuntovelka selittää valtaosan maakuntien välisistä eroista, selvitys paljastaa muutoksen velkalajien kehityksessä. Kulutusluottojen reaalinen määrä väheni vuoden 2024 ja 2025 välillä jokaisessa Suomen 19 maakunnassa. Suurin lasku tapahtui Satakunnassa, jossa kulutusluotot vähenivät 6,6 prosenttia.

Samaan aikaan yritys- ja tulonhankkimisvelat kääntyivät kasvuun 14 maakunnassa. Koko Suomen tasolla näiden velkojen määrä kasvoi 2,8 prosenttia. Erityisen voimakasta kasvu oli Lapissa, jossa yritys- ja tulonhankkimisvelat lisääntyivät 10 prosenttia. Kyseinen velkaluokka sisältää yritystoiminnan lisäksi muun muassa maa- ja metsätalouteen liittyviä lainoja.

Kokonaisuudessaan suomalaisten asuntokuntien velka väheni reaalisesti 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Ainoa maakunta, jossa kokonaisvelka asuntokuntaa kohden kasvoi, oli Lappi. Selvityksessä käytetyt kulutusluottojen luvut sisältävät muun muassa autolainat, opintolainat ja vapaa-ajanasuntoihin otetut lainat, mutta eivät luottokorttien jatkuvia velkasaldoja.