Valtiovarainministeriön tuoreen selvityksen mukaan arvonlisäverolain muuttaminen tarjoaa vain rajalliset keinot liikuntapalvelujen verotuksen selkeyttämiseen. Selvityksessä todetaan, että arvonlisäverojärjestelmä soveltuu yleisesti ottaen huonosti välineeksi, jolla pyritään kannustamaan kansalaisia liikkumaan.

Liikunta-alan verotuksessa suurin ongelma on ollut rajanveto alennetun 13,5 prosentin verokannan alaisen ohjatun liikunnan ja yleisen 25,5 prosentin verokannan alaisen liikunnan opetuksen välillä. Selvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtoina joko alennetun verokannan soveltamisalan laajentamista kaikkiin liikuntapalveluihin tai alennetusta verokannasta luopumista kokonaan.

Ministeriön mukaan säännösmuutos ei poistaisi tulkinnanvaraisuutta kaikilta osin, ja EU:n arvonlisäverodirektiivi asettaa rajoituksia kansallisille muutoksille. Alennetusta verokannasta luopuminen puolestaan selkeyttäisi järjestelmää, mutta liikunta-alan sidosryhmät vastustavat sitä.

Selvityksessä huomautetaan, ettei alennettu verokanta takaa palvelujen hintojen laskua, mikä tekee siitä epävarman keinon yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tiedotteen mukaan muita tukijärjestelmiä pidetään tehokkaampina, koska ne voidaan kohdistaa tarkemmin haluttuihin ryhmiin.

Selvitys on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Tuloksia käytetään pohjana hallituksen myöhemmälle päätöksenteolle.