Politiikka

Selvitys arvioi työperäisen maahanmuuton pisteytysmalleja Suomessa

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan työperäisen maahanmuuton pisteytysjärjestelmää voitaisiin hyödyntää osana Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Pisteytyksellä voitaisiin arvioida hakijoita esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon perusteella, mutta mallien käyttöönotto vaatisi selkeitä tavoitteita ja lisäisi hallinnollista työtä.

Uutismaa·
Selvitys arvioi työperäisen maahanmuuton pisteytysmalleja Suomessa
AI:n tekemä kuvituskuva

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä tarkastellaan eri maiden tapoja pisteyttää työperäistä maahanmuuttoa. Selvityksen mukaan pisteytysjärjestelmä voisi täydentää Suomen nykyistä mallia, joka perustuu ensisijaisesti työnantajien kysyntään ja valmiiseen työpaikkaan.

Kansainvälisessä vertailussa tunnistettiin kaksi pääasiallista mallia: kilpailullinen ranking-malli ja kelpoisuuteen perustuva kynnysmalli. Kanadan ja Australian suosimassa ranking-mallissa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen, kun taas Saksan ja Itävallan kaltaisissa maissa hakijoiden on ylitettävä tietty pistemäärä luvan saamiseksi.

Työperäisen maahanmuuton kriteereinä pisteytyksessä käytetään tyypillisesti koulutusta, kielitaitoa, työkokemusta ja ikää. Selvityksessä huomautetaan, että pisteytyksen käyttöönotto Suomessa edellyttäisi tavoitteiden tarkkaa määrittelyä, sillä se lisäisi todennäköisesti viranomaisten ja mahdollisesti työnantajien hallinnollista taakkaa.

Työministeri Matias Marttisen mukaan selvitys tarjoaa pohjaa poliittiselle arvioinnille, kun Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään jatkossa. Ministeriön mukaan pisteytyksellä voitaisiin esimerkiksi luoda nopeampi väylä pysyvään oleskelulupaan tai mahdollistaa oleskelulupa työn hakemista varten valituille osaajille.