Savon Voiman pohjahiekkaa hyödynnetään maarakentamisessa Kontiolahdella
Savon Voima ja GRK Suomi Oy alkavat hyödyntää Joensuun voimalaitoksen polttoprosessin sivutuotteena syntyvää pohjahiekkaa maanrakennusmateriaalina Kontiolahdella. Hiekkaa käytetään uuden kiertotalousterminaalin kenttärakenteissa, mikä vähentää neitseellisten maa-ainesten käyttötarvetta.
Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen energiantuotannossa syntyvää pohjahiekkaa hyödynnetään jatkossa GRK Suomi Oy:n Kyyrönsuon kiertotalousalueen rakentamisessa Kontiolahdella. Voimalaitoksen leijupetikattilasta poistettavaa hiekkaa käytetään osana terminaalialueen kenttärakenteiden maarakentamista ja maantäyttöä.
Pohjahiekka on materiaalia, jota käytetään voimalaitoksen kattilassa polttoprosessin aikana. Käytön myötä hiekan ominaisuudet muuttuvat, kun siihen sekoittuu tuhkaa ja muita palamisessa syntyviä partikkeleita. Joensuun voimalaitoksen käyttöpäällikkö Veli-Matti Kerosen mukaan materiaali poistetaan prosessista ja se voidaan hyödyntää maarakentamisessa loppusijoittamisen sijaan, mikäli sen laatu ja soveltuvuus osoitetaan tutkimuksilla.
GRK rakentaa Kontiolahdelle noin viiden hehtaarin kokoista kiertotalousterminaalia, josta parhaillaan on työn alla noin hehtaarin laajuinen kokonaisuus. Yhtiön aluepäällikkö Henri Kailan mukaan uusiomateriaalit ovat varteenotettava vaihtoehto perinteisille maa-aineksille, kunhan tekniset ja ympäristöluvan mukaiset vaatimukset täyttyvät. Hiekan käyttö vähentää tarvetta neitseellisten luonnonvarojen, kuten kiviaineksen, louhimiselle.
Materiaalin turvallisuus ja laatu varmistetaan säännöllisellä seurannalla. Voimalaitoksella otetaan näytteitä kuukausittain, ja ulkopuolinen laboratorio analysoi vuosittain kokoomanäytteen. Tutkimuksissa tarkastellaan erityisesti haitta-ainepitoisuuksia ja liukoisuuksia voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Joensuun pohjahiekkaa on hyödynnetty aiemmin muun muassa voimalaitoksen omilla kentillä sekä Puhas Oy:n jätteenvastaanottoalueen rakenteissa. Tulevaisuudessa Savon Voima arvioi materiaalin soveltuvan mahdollisesti myös betonituotteiden tai sementtiteollisuuden raaka-aineeksi. Kailan mukaan paikallinen yhteistyö ja materiaalien hyödyntäminen lähellä niiden syntypaikkaa tukevat alueellista kiertotaloutta.