Ympäristö

Saimaannorppakanta kasvaa hidasta vauhtia kalastusrajoitusten keskellä

Saimaannorppakanta kasvaa maltillisesti ja on noussut lähelle 500 yksilön rajaa. Kasvusta huolimatta suojelutoimet ja kalastusrajoitukset jakavat mielipiteitä Saimaan alueella.

Uutismaa·
Saimaannorppakanta kasvaa hidasta vauhtia kalastusrajoitusten keskellä
Kuva: Google News / Karjalainen · Alkuperäinen lähde

Metsähallituksen tuoreimpien arvioiden mukaan saimaannorppakanta on jatkanut hidasta kasvuaan. Tämänhetkinen kanta on noin 480 yksilöä, kun tavoitteena on saavuttaa 400 aikuisen yksilön välitavoite, joka varmistaisi lajin säilymisen paremmin. Kannan kasvu on asiantuntijoiden mukaan seurausta pitkäjänteisestä suojelutyöstä, mutta laji on yhä luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Saimaannorpan suojeluun liittyvät kalastusrajoitukset ovat herättäneet kritiikkiä paikallisten kalastajien keskuudessa. Erityisesti verkkokalastuskiellot kevätkaudella nähdään rajoittavina tekijöinä paikallisessa elinkeinossa ja harrastustoiminnassa. Kalastajat ovat esittäneet huolensa siitä, että norppakannan kasvaessa rajoituksia tulisi ennemmin keventää kuin tiukentaa.

Asiantuntijat huomauttavat, että kalastuskuolemat ovat edelleen suurin suora uhka norppakannalle ilmastonmuutoksen ohella. Vaikka kanta kasvaa, kuuttikuolemat verkkoihin voivat hidastaa kasvua merkittävästi. Asiantuntijoiden mukaan rajoitukset on asetettu tieteelliseen näyttöön perustuen, jotta nuoret yksilöt selviytyisivät ensimmäisestä vuodestaan.

Vastauksena kalastajien huoliin tutkijat korostavat, että suojelutoimet hyödyttävät pitkällä aikavälillä koko Saimaan ekosysteemiä. Norppaystävällisten pyydysten kehittäminen ja niiden käytön edistäminen nähdään mahdollisena keinona sovittaa yhteen luonnonsuojelu ja paikallinen kalastuskulttuuri. Nykyiset rajoitukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen, jota tarkastellaan säännöllisin väliajoin.

Saimaannorpan tulevaisuutta varjostaa kalastuskuolemien lisäksi talvien leudontuminen. Lumen puute vaikeuttaa norppien pesintää, sillä ne tarvitsevat lumikinoksia poikasten suojaksi. Ihmisen rakentamat apukinokset ovat osoittautuneet tärkeiksi apukeinoiksi vähälumisina talvina, jotta kanta pysyisi kasvusuunnassa.