Suomen sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun erityisesti teollisuuden ulkopuolisilla sektoreilla. Energiateollisuuden tuoreiden tilastojen mukaan huhtikuussa 2026 päättynyt 12 kuukauden liukuva sähkönkulutus oli kuusi prosenttia korkeampi kuin vuoden 2025 alussa. Teollisuuden ulkopuolella kulutus on kasvanut yhdeksän prosenttia.

Kulutuksen kasvu ja sääriippuvaisen tuotannon yleistyminen ovat vähentäneet perinteisten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) käyttöaikoja. Bioenergia ry:n mukaan sähköjärjestelmästä puuttuu pitkäkestoista joustoa, mikä saattaa vaarantaa toimitusvarmuuden kylminä ajanjaksoina. Järjestö korostaa, että olemassa olevan CHP-kapasiteetin säilyttäminen on kriittistä sähkön ja lämmön riittävän saatavuuden turvaamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu vuodesta 2024 lähtien niin kutsuttua talvienergiatukea, jonka tavoitteena on parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Hallitus on linjannut, että tuki toteutetaan Ruotsin Kraftlyftet-mallin pohjalta, minkä odotetaan sujuvoittavan prosessia suhteessa Euroopan komission valtiontukisäännöksiin. Tuen valmistelulla on kiire, sillä hallitus pyrkii saamaan lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn vielä tänä syksynä.

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka pitää valmistelua tärkeänä ja korostaa järjestelmän teknologianeutraalisuutta. Järjestö esittää, että tukien ohella biomassalla tuotetun lämmön verotustaso on säilytettävä nykyisellään tuotantokapasiteetin elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Hallitus on varannut tukijärjestelmälle kahdeksan miljoonaa euroa vuosille 2027–2028, mutta Bioenergia ry esittää rahoituksen ensisijaiseksi lähteeksi käyttäjiltä perittäviä maksuja valtion budjettirahoituksen sijaan.