Sään ääri-ilmiöt ja yleistyvät helteet aiheuttavat uusia haasteita suomalaisilla työpaikoilla. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n sekä Rakennusliiton asiantuntijoiden mukaan varautuminen ilmastonmuutoksen tuomiin työsuojeluriskeihin on monilla aloilla vielä puutteellista. Työsuojelussa nojaudutaan usein reaktiivisiin toimiin ennakoinnin sijaan.

Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja teknisillä aloilla työntekijät joutuvat usein huolehtimaan nesteytyksestä ja aurinkosuojauksesta omatoimisesti. JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen huomauttaa, että monissa uusissakin rakennuksissa varjopaikat on voitu unohtaa pihasuunnittelusta. Rakennusalalla kuumuus on johtanut joillakin työmailla työaikojen muutoksiin, kuten yötyöhön tai vuorojen aikaistamiseen.

Kuumuuden lisäksi ilmastonmuutos tuo mukanaan muita työturvallisuusriskejä. Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen nostaa esiin säänsuojien kestävyyden kovissa tuulissa ja lisääntyneet liukastumisriskit lämpötilan vaihdellessa. Rankkasateet puolestaan voivat lisätä sortumavaaraa kaivannoissa ja altistaa työntekijöitä biologisille haitoille putkirikkojen yhteydessä.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen muistuttaa myös vihreän siirtymän vaikutuksista. Kierrätysmateriaalien käyttö ja uudet kemikaalipainotteiset valmistusprosessit voivat tuoda työpäivään tuntemattomia altisteita, kuten vanhoja muovien pehmentimiä tai mikrobikasvustoja. Tämä edellyttää työturvallisuusriskien arvioinnin päivittämistä ja henkilöstön kouluttamista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää lainsäädännön täydentämistä sään ääri-ilmiöiden osalta. Järjestön mukaan nykyiset Työterveyslaitoksen suositukset eivät ole riittäviä, vaan työturvallisuuslakiin tarvitaan selkeät minimivelvoitteet kuumuudesta aiheutuvien riskien hallintaan. SAK:n mukaan säädösten tulisi kattaa muun muassa lisätauot, viilenemismahdollisuudet ja kriteerit työn keskeyttämiselle poikkeuksellisessa kuumuudessa.