Hetan koululla järjestetyssä työpajaseminaarissa tarkasteltiin saamelaisen käsityöperinteen eli duodjin tilaa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tilaisuus kokosi noin 40 osallistujaa paikan päälle ja etäyhteyksien päähän pohtimaan alan haasteita ja kehitystarpeita.

Keskusteluissa ilmeni merkittäviä alueellisia eroja käsityöperinteen elinvoimaisuudessa. Asiantuntijoiden mukaan perinne on tällä hetkellä vahvimmillaan Norjan Kautokeinossa, kun taas Suomen Enontekiöllä ja Ruotsin Karesuvannossa jatkuvuuteen liittyy enemmän haasteita. Myös Kautokeinossa kannettiin huolta erityisesti puu- ja sarvitöiden osaajien riittävyydestä tulevaisuudessa.

Keskeisiksi kehityskohteiksi seminaarissa nimettiin fyysisten työtilojen puute sekä tarve osaamisen siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Enontekiöllä ja Karesuvannossa on tarvetta tiloille, joissa käsitöitä voitaisiin valmistaa. Lisäksi osallistujat korostivat, että käsityöoppimisen tulisi alkaa jo lapsuudessa ja sille tulisi luoda turvallisia ympäristöjä eri sukupolvien kohtaamisille.

Seminaarissa käsiteltiin myös saamenkäsityön eettisten ohjeiden valmistelua. Keskusteluissa painotettiin alueellisten mallien säilyttämistä sekä käsityön ekologisuutta. Kerättyjä näkemyksiä on tarkoitus hyödyntää Duodji Akademiija 2027 -hankkeen jatkosuunnittelussa ja tulevissa toimenpiteissä.

Duodji Akademiija 2027 on Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteishanke, jota rahoittavat Interreg Aurora -ohjelma, Lapin liitto sekä Troms fylkeskommune. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa saamelaisen käsityöperinteen asemaa ja rajat ylittävää yhteistyötä.