Hettaan koululle kokoontui kesäkuun puolivälissä kymmeniä duodjin eli saamen käsityön taitajia, järjestötoimijoita ja harrastajia. Tilaisuudessa keskusteltiin duodje-perinteiden nykytilasta ja tulevaisuudesta Enontekiön, Koutokeinon ja Ruotsin Kaaresuvannon alueilla.

Seminaarissa kävi ilmi, että perinteen vahvuus vaihtelee alueellisesti. Koutokeinossa duodji-perinne on tiedotteen mukaan vahvimmillaan, kun taas Enontekiöllä ja Kaaresuvannossa jatkuvuuteen liittyy enemmän haasteita. Erityistä huolta keskustelijoissa herätti puu- ja sarvitöiden tulevaisuus jopa perinteisesti vahvoilla alueilla.

Osallistujat painottivat, että perinteen säilyminen vaatii konkreettisia työtiloja ja mahdollisuuksia tiedon siirtämiseen sukupolvelta toiselle. Enontekiöllä ja Kaaresuvannossa käsityöläiset tarvitsevat uusia tiloja duddjomista eli käsitöiden valmistamista varten, kun taas Koutokeinossa soveltuvia tiloja on jo paremmin saatavilla.

Keskusteluissa korostettiin myös ekologisuutta ja eettisiä ohjeistuksia. Osallistujien mukaan alueellisten mallien säilyttäminen ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä saamen käsityön kehittämisessä. Tiedonvaihdon tulisi alkaa jo lapsuudessa ja jatkua luonnollisena vuorovaikutuksena eri ikäpolvien välillä.

Duodji Akademiija 2027 on Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteishanke. Projektia rahoittavat Interreg Aurora -ohjelma, Lapin liitto sekä Tromssan fylkinkunta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa saamen käsityöperinnettä ja kehittää uusia toimintamalleja sen tukemiseksi.