Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tapasi kesäkuun puolivälissä Helsingissä useita kansanedustajia, ministerin ja muita poliittisia vaikuttajia. Tapaamisten keskeisenä aiheena oli saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin toimenpide-ehdotusten toimeenpano.

Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mukaan sovintoprosessin uskottavuus edellyttää nyt konkreettisia toimia. Käräjät painottaa, että komission työn pohjalta on mahdollista saada aikaan muutoksia saamelaisasioissa, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä yli vaalikausien.

Saamelaiskäräjät esitteli vierailun aikana myös tavoitteitaan vuosien 2027–2031 hallitusohjelmaan. Tavoitelista sisältää laajoja lainsäädännöllisiä ja taloudellisia esityksiä, kuten ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin, saamen kielilain uudistamisen sekä koneellisen kullankaivun lopettamisen saamelaisten kotiseutualueella.

Elinkeinojen osalta käräjät esittää saamelaiselle poronhoidolle omaa lakia ja hallintoa sekä erillistä elinkeinorahastoa. Tiedotteen mukaan tavoitteissa korostuvat myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja saamelaisten osallisuuden vahvistaminen EU-päätöksenteossa, muun muassa oman erityisasiantuntijan muodossa.

Budjettikeskusteluissa puheenjohtajisto nosti esiin Saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien rahoituksen sekä tarpeen lisäresursseille saamenkielisiin varhaiskasvatuksen oppimateriaaleihin. Delegatio tapasi vierailunsa aikana muun muassa opetusministeri Anders Adlercreutzin sekä edustajia useista eri eduskuntaryhmistä.