Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tapasi Helsingissä opetusministeri Anders Adlercreutzin lisäksi edustajia Kokoomuksesta, RKP:stä, SDP:stä, Keskustasta, Vasemmistoliitosta ja Vihreistä. Tapaamisissa käsiteltiin saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin toimenpide-ehdotuksia.

Saamelaiskäräjien mukaan sovintoprosessin uskottavuus edellyttää konkreettisia tekoja. Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi toteaa tiedotteessa, että komission työn pohjalta on mahdollista saavuttaa todellisia muutoksia saamelaisasioissa Suomessa. Saamelaiskäräjillä on korkeat odotukset jatkotyön suhteen.

Käräjät esitteli tapaamisissa tavoitteitaan vuosien 2027–2031 hallitusohjelmaan. Keskeisiä esityksiä ovat muun muassa saamelaisporonhoidon oman lainsäädännön turvaaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä saamen kielilain uudistaminen. Lisäksi käräjät esittää koneellisen kullankaivun lopettamista saamelaisten kotiseutualueella.

Keskusteluissa nousivat esiin myös taloudelliset kysymykset. Saamelaiskäräjät toi esille tarpeen turvata käräjien lakisääteisten tehtävien rahoitus sekä lisäresurssien saaminen saamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseen varhaiskasvatuksessa.

Saamelaiskäräjien delegaatioon kuuluivat puheenjohtaja Näkkäläjärven lisäksi muun muassa toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Ryhmä tapasi myös parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajan Maaret Castrénin ja pääsihteeri Antti Rinteen.