Saamelaiskäräjät esittää lisäpanostuksia itsehallintoon ja kielenhuoltoon
Saamelaiskäräjät on hyväksynyt vuosien 2028–2031 kehysehdotuksen, jossa vaaditaan lisää resursseja saamelaisen itsehallinnon ja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Ehdotus pohjautuu uudistettuun saamelaiskäräjälakiin ja se on toimitettu valtiolle huomioitavaksi tulevassa taloussuunnittelussa.
Saamelaiskäräjien kokous on hyväksynyt kehysehdotuksen vuosille 2028–2031. Ehdotuksessa määritellään resurssitarpeet saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon sekä lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Suunnittelussa on otettu huomioon vuonna 2025 uudistettu saamelaiskäräjälaki sekä saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin suositukset.
Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mukaan kyse on Saamelaiskäräjien kyvystä hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät. Hänen mukaansa rahoitus ei ole aiemmin vastannut käräjien vastuita, ja riittävät resurssit ovat välttämättömiä uuden saamelaiskäräjälain toimeenpanolle. Suurimmat resurssitarpeet kohdistuvat itsehallinnon vahvistamiseen, saamen kieliin, opetukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Kehysehdotus sisältää useita konkreettisia avauksia, kuten esityksen saamelaiselinkeinorahaston perustamisesta ja selvityksen laatimisesta saamelaisen poronhoidon omasta hallinnosta. Lisäksi käräjät esittää saamelaisasioiden erityisasiantuntijan tehtävän perustamista Suomen EU-edustustoon Brysseliin.
Ehdotuksessa painotetaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja saamen kielilain toimeenpanon vahvistamista. Tavoitteena on turvata kaikkien kolmen Suomessa puhuttavan saamen kielen elinvoimaisuus sekä parantaa omankielisten palvelujen saatavuutta koko maassa.
Saamelaiskäräjien mukaan kehysehdotuksen määräraha- ja kehittämistarpeet on tarkoitettu huomioitaviksi valtion julkisen talouden suunnitelman sekä tulevien vuosien talousarvioiden valmistelussa. Esitykset vastaavat käräjien mukaan myös laajasti niiden aiemmin julkaisemia hallitusohjelmatavoitteita vuosille 2027–2031.