Ruokaviraston villisikapäätöksiä arvostellaan lainvastaisiksi
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Ruokavirasto on toiminut lainvastaisesti myöntäessään villisikojen metsästysoikeuksia ulkopuolisille toimijoille. Kiista koskee viranomaisen valtuuksia sivuuttaa maanomistajien oikeudet eläintautien torjuntaan vedoten.
Maaseudun Tulevaisuus (MT) raportoi, että Ruokavirasto on myöntänyt sopimusmetsästäjille oikeuksia villisikojen pyyntiin yksityisillä mailla ilman maanomistajien lupaa. Menettely on herättänyt oikeudellista kritiikkiä, sillä Suomen metsästyslaki lähtee periaatteesta, jonka mukaan metsästysoikeus kuuluu ensisijaisesti maanomistajalle.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Ruokaviraston tulkinta viranomaisavusta afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumiseksi on ollut liian laaja. Virasto on katsonut voivansa ohittaa maanomistajan tahdon ja antaa kolmansille osapuolille luvan toimia yksityisalueilla, mikä on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.
Ruokavirasto on perustellut toimiaan tarpeella tehostaa villisikakannan harventamista taudinvastustamistyössä. Afrikkalainen sikarutto on vakava uhka suomalaiselle sikataloudelle, ja virasto on pyrkinyt luomaan tehokkaan verkoston villisikojen poistamiseksi erityisesti itärajan läheisyydestä.
Korkeimman hallinto-oikeuden aiemmat linjaukset tukevat näkemystä, jonka mukaan hallintopäätöksillä ei voida kumota perustuslaillista omaisuuden suojaa tai metsästyslain perusperiaatteita ilman painavia ja täsmällisiä lakisääteisiä perusteita. Tapaus saattaa johtaa muutoksiin siinä, miten viranomaiset organisoivat villisikojen pyynnin jatkossa.
Maanomistajien etujärjestöt ovat ilmaisseet huolensa viranomaisten toimivallan ylittämisestä. Järjestöjen mukaan yhteistyö maanomistajien ja paikallisten metsästysseurojen kanssa olisi kestävämpi tapa hallita villisikakantaa kuin hallinnolliset pakkopäätökset.