Ruokavirasto perusti puskurivyöhykkeen afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi
Ruokavirasto on perustanut 10. syyskuuta afrikkalaisen sikaruton leviämistä estävän lisärajoitusvyöhykkeen Kaakkois-Suomeen ja Uudellemaalle. Uusi vyöhyke toimii puskurina tartunta-alueen ja muun maan välillä, ja se tuo mukanaan rajoituksia villisikatuotteiden siirroille sekä sikatilojen toimintaan.
Ruokavirasto on määrännyt uuden lisärajoitusvyöhykkeen Lappeenrannan, Luumäen, Kouvolan ja Loviisan kuntien alueelle. Kyseessä on puskurialue, jonka tarkoituksena on estää afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen varsinaiselta tartuntavyöhykkeeltä muualle Suomeen. Vaikka puskurivyöhykkeen arvioidaan olevan toistaiseksi vapaa tartunnoista, alueella astuvat voimaan tiukat viranomaismääräykset.
Lisärajoitusvyöhykkeellä villisikojen metsästys on sallittua ja suositeltavaa, mutta jokaisesta kaadetusta eläimestä on toimitettava näytteet Ruokaviraston tutkittavaksi. Villisikatuotteiden siirtäminen pois alueelta on kielletty, ja lihaa saa käyttää omaan kotitalouteen vasta negatiivisen testituloksen varmistuttua. Lisäksi elävien sikojen vienti ulkomaille on kyseiseltä vyöhykkeeltä kielletty.
Samaan aikaan virasto on päivittänyt varsinaisen tartuntavyöhykkeen rajoituksia. Tietyt metsästysmuodot, kuten pienpetojen loukkupyynti ja hirvien vahtimismetsästys pelloilla, on jälleen sallittu ydinalueen ulkopuolella. Myös merialueilla metsästys on sallittu vapaammin.
Koirien pitoon tartuntavyöhykkeellä liittyy kuitenkin edelleen tiukkoja ehtoja. Riistaa ajavien tai pysäyttävien koirien irtipito ja kouluttaminen on kielletty. Muiden koirien on oltava joko kytkettyinä tai välittömästi kytkettävissä. Ydinalueella koirien ulkoilutus on sallittu ainoastaan teitä pitkin kytkettynä.
Sikatiloilla on kiinnitettävä erityistä huomiota bioturvallisuuteen. Ruokavirasto edellyttää, että kontaktit villisikojen ja tuotantoeläinten välillä estetään tehokkaasti. Tiloilla vieraileville on asetettu tiukat vaatimukset suojavarusteista ja hygieniasta tartuntariskin minimoimiseksi.