Ruokavirasto kehottaa suomalaisia tarkkailemaan metsien kasvintuhoajia
Ruokavirasto ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA varoittavat kasvintuhoajien aiheuttamista riskeistä Suomen metsille. Viranomaiset kannustavat kansalaisia ilmoittamaan epäilyttävistä hyönteis- tai tautihavainnoista metsätuhojen torjumiseksi.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Ruokavirasto muistuttavat kansalaisia kasvinterveyden merkityksestä osana PlantHealth4Life-kampanjaa. Ruokaviraston mukaan jokaisella suomalaisella on vastuu metsien terveydestä, sillä kasvintuhoajat voivat uhata luonnon monimuotoisuutta ja metsätaloutta.
Suomen metsät koostuvat pääosin neljästä puulajista: männystä, kuusesta sekä raudus- ja hieskoivusta. Ruokavirasto toteaa tiedotteessaan, että lajien rajallinen määrä tekee metsistä haavoittuvia uusille, muualta saapuville vieraslajeille. Jo yksittäinen uusi tuhoaja voi aiheuttaa laajoja vahinkoja, jos se pääsee leviämään näissä valtapuulajeissa.
Ruokaviraston erityisasiantuntija Liisa Vihervuori korostaa nopeuden merkitystä havaintojen teossa. Mitä aikaisemmin uusi tuhoaja havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet viranomaisilla on rajoittaa sen leviämistä. Kansalaisia kehotetaan tarkkailemaan metsissä ja omissa puutarhoissaan poikkeavia vaurioita, kuten reikiä rungoissa, toukkien käytäviä tai puiden äkillisiä kuolemia.
Mahdolliset havainnot epäilyttävistä tuhoajista pyydetään ilmoittamaan Ruokavirastolle valokuvien kera. Erityisen suurina uhkina pidetään tällä hetkellä saarnenjalosjavaa, jota on tavattu EU:n alueella, sekä havupuita uhkaavia saarnenjalosjavaa ja mäntyankeroista.
Tuhoajat voivat saapua Suomeen kansainvälisen kaupan, puisen pakkausmateriaalin tai matkailun välityksellä. Ruokavirasto ohjeistaa välttämään kasvien tai siementen tuomista ulkomailta ja tarkistamaan puupohjaiset pakkausmateriaalit huolellisesti. Virasto kartoittaa metsätuhoajia säännöllisesti muun muassa satamien läheisyydessä ja puutavaran varastointipaikoilla.
PlantHealth4Life on monivuotinen eurooppalainen kampanja, jossa on mukana Euroopan komissio ja 33 maata. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kasvinterveyden ja arjen välisestä yhteydestä.