Ulkomaat

Raportti: Väestön ikääntyminen vaatii lisää investointeja hoidon turvaamiseksi

Maailman terveysjärjestö WHO:n tuore raportti osoittaa, että yhä useammat maat ovat ryhtyneet toimiin väestön ikääntymiseen vastaamiseksi, mutta rahoitusvaje hidastaa kehitystä. YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmenen puolivälitarkastelu korostaa, että eliniän pidentyminen ei takaa terveyttä ilman merkittäviä lisäinvestointeja hoidon ja palveluiden saatavuuteen.

Uutismaa·
Raportti: Väestön ikääntyminen vaatii lisää investointeja hoidon turvaamiseksi
Kuva: WHO · Alkuperäinen lähde

YK:n yleiskokoukselle toimitettu raportti osoittaa, että yli 60-vuotiaiden määrä ylitti miljardin rajan vuonna 2020. Vuoteen 2050 mennessä määrän ennustetaan kasvavan 2,1 miljardiin. Kasvu on nopeinta matalan ja keskitulotason maissa. Raportin mukaan eliniän pidentyminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti terveyden kohentumista, sillä kuilu eliniänodotteen ja terveen eliniän välillä on kasvanut globaalisti vuosina 2000–2023.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan edistystä on tapahtunut erityisesti lainsäädännössä. Ikään perustuvan syrjinnän kieltävä lainsäädäntö on yleistynyt: nykyään se on käytössä noin 58 prosentissa maista, kun vuonna 2018 osuus oli alle 45 prosenttia. Yli puolet maista on myös laatinut kansallisia strategioita pitkäaikaishoidon järjestämiseksi ja ikäystävällisten ympäristöjen kehittämiseksi.

Suurimpana haasteena pidetään rahoituksen puutetta. Yli kolmanneksella raportoineista maista on erittäin vähän tai ei lainkaan kohdennettuja resursseja pitkäaikaishoidon kehittämiseen. Lisäksi alle puolessa maista on lainsäädäntöä, joka takaisi pääsyn apuvälineiden, kuten kuulokojeiden tai rollaattorien, piiriin. Tiedotteen mukaan nämä ovat keskeisiä tekijöitä ikääntyneiden itsenäisen elämän mahdollistamisessa.

Raportti korostaa myös tietovajeita, sillä vain noin 23 prosenttia maista kykenee seuraamaan ikääntyneen väestön terveyden kehitystä pitkällä aikavälillä. WHO:n ja yhteistyökumppaneiden mukaan investoinnit terveeseen ikääntymiseen tulisi nähdä menoerän sijaan korkean tuoton sijoituksina, jotka tuovat säästöjä muun muassa integroidun hoidon kautta. Vuoteen 2030 ulottuvan toimintakauden toisella puoliskolla tavoitteena on kääntää sitoumukset käytännön tuloksiksi ja varmistaa ennustettava rahoitus kansallisella tasolla.