Pohjoismaiden merkitys Euroopan metallien ja mineraalien huoltovarmuudelle on kasvamassa geopolitiikan ja vihreän siirtymän myötä. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja muiden pohjoismaisten tutkimuslaitosten tuoreen raportin mukaan alueella on merkittäviä esiintymiä useita kriittisiä ja strategisia raaka-aineita, kuten litiumia, kobolttia ja harvinaisia maametalleja.

Raportissa arvioidaan, että Pohjoismaiden vahvuus perustuu vakiintuneen kaivosalan lisäksi jalostuskapasiteettiin ja geologiseen osaamiseen. GTK:n vt. pääjohtaja Saku Vuori toteaa tiedotteessa, että keskeinen kysymys on esiintymien kehittäminen tavalla, joka vahvistaa Euroopan toimitusketjuja. Raportti on päivitetty vastaamaan Euroopan unionin vuonna 2024 voimaan tullutta kriittisten raaka-aineiden asetusta (CRMA).

Suomella on raportin mukaan erityisen vahva asema alueellisessa arvoketjussa. Maalla on Pohjoismaiden laajimmat tunnetut varannot useissa mineraaleissa, ja se on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, joka tuottaa kobolttia, fosforia ja platinaryhmän metalleja kaivostoiminnasta. Erityisesti akkumateriaalien jalostus on keskittynyt Suomeen, jossa Harjavallan, Kokkolan ja Terrafamen yksiköt muodostavat merkittävän tuotantokapasiteetin.

Tulevaisuuden investoinneista raportti nostaa esiin muun muassa Keliber-litiumhankkeen, jonka on tarkoitus käynnistyä täysimääräisesti vuoden 2026 aikana. Myös Soklin esiintymän hyödyntämistä pidetään merkittävänä mahdollisuutena fosfaatin ja harvinaisten maametallien saannille. Haasteena nähdään raaka-ainepotentiaalin muuttaminen varsinaisiksi investointipäätöksiksi, mikä edellyttää tiedotteen mukaan ennakoitavaa sääntelyä ja koordinoituja kehittämistoimia.

Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on vähentää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista raaka-ainetoimittajista. Raportin laatimiseen osallistuivat Suomen ohella Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Grönlannin geologiset tutkimuslaitokset sekä Islannin yliopisto. Hankkeen on rahoittanut Nordic Innovation.