Tuoreen arvion mukaan Varsinais-Suomen vakavimpia ilmastoriskejä ovat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, pitkittyneet helleaallot ja kuivuus. Ilmiöiden vaikutukset näkyvät jo nyt maakunnan maataloudessa ja rakennetussa ympäristössä. Raportin mukaan nykyiset hulevesijärjestelmät ja kaupunkirakenteet eivät riitä vastaamaan muuttuvan ilmanalan haasteisiin.

Erityisen haavoittuvaksi on tunnistettu Varsinais-Suomelle tyypillinen savimaaperä. Kuivuusjaksot kovettavat maan pinnan, mikä estää veden imeytymisen ja johtaa rankkasateiden yhteydessä tuloihin sekä eroosioon. Maataloudelle tilanne on kriittinen, sillä kuivuusjaksojen ajoittuminen kasvien kasvukauden alkuun aiheuttaa lähes vuosittaisia satotappioita.

Saaristomeren tila on myös vaarassa heikentyä veden lämpenemisen ja kasvavien ravinnevalumien vuoksi. Tiedotteen mukaan tämä voi johtaa sinileväkausien pitkittymiseen ja meriluonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, mikä vaikuttaa suoraan kalatalouteen ja matkailuun. Samaan aikaan yleistyvät helleaallot kuormittavat väestön terveyttä ja lisäävät rakennusten jäähdytystarvetta.

Maakuntajohtaja Jyri Arponen toteaa tiedotteessa, että vaikka muutosta ei voida enää täysin estää, vaikutuksiin on mahdollista varautua ennakoivasti. Nyt valmistunut ilmastoriskiarvio on osa laajempaa CLIVAS-hanketta, ja sitä käytetään pohjana maakunnan ilmastotiekartan päivityksessä. Valmisteluun on osallistunut asiantuntijoiden lisäksi kuntien edustajia ja alueen asukkaita.