Puutuoteteollisuus: Rakentamisen sääntely tuo satojen miljoonien lisälaskun vuosittain

Puutuoteteollisuus ry esittää seuraavaan hallitusohjelmaan rakentamisen sääntelyn keventämistä ja vaatimusten yhdenmukaistamista pohjoismaisella tasolla. Järjestön mukaan erityisesti värähtely-, akustiikka-, energiatehokkuus- ja palomääräykset sisältävät tarpeettomia tai päällekkäisiä vaatimuksia, jotka nostavat rakentamisen kustannuksia.

Yhdistyksen tekemässä laskelmassa tarkasteltiin neljää eri kustannustekijää: palosuojaverhouksia, välipohjien mitoitusta, elementtikuljetuksia sekä viranomaisselvityksiä. Viisikerroksisessa puukerrostalossa näiden arvioitiin aiheuttavan 324 000–569 000 euron lisäkustannukset, mikä vastaa noin 4,3–7,5 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin tietojen perusteella Suomessa valmistui vuosina 2020–2024 keskimäärin 2,5 miljoonaa kerrosneliömetriä puurunkoisia rakennuksia vuodessa. Jos esimerkkilaskelman neliökohtaiset kustannusvaikutukset suhteutetaan tähän määrään, teoreettinen vaikutus on järjestön mukaan 340–590 miljoonaa euroa vuodessa.

Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola katsoo, että Suomen tulisi siirtyä kansallisesta lisäsääntelystä kohti eurooppalaisia ja pohjoismaisia standardeja. Mikkolan mukaan suoritusperusteiset vaatimukset parantaisivat alan tuottavuutta ja tukisivat suomalaisen puutuoteteollisuuden vientiä ilman, että turvallisuudesta tai laadusta tarvitsee tinkiä.

Järjestö korostaa, että laskelma ei ole suora ennuste saavutettavista säästöistä, sillä kaikki tarkastellut säännökset eivät koske kaikkia rakennustyyppejä. Luvut on tarkoitettu havainnollistamaan sääntelyyn liittyvien kustannusten mahdollista mittaluokkaa kansantalouden tasolla.