Neuropsykologian erikoispsykologi Kaisa Mäen väitöstutkimuksen mukaan lievän aivovamman saaneiden potilaiden oireiden kestoa ei voida selittää pelkästään vamman vakavuudella tai sen tyypillä. Tutkimus osoittaa, että yksilölliset erot toipumisessa liittyvät merkittävässä määrin potilaan psykososiaaliseen tilanteeseen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tekijöitä, jotka ennustavat oireiden pitkittymistä yli kolmen kuukauden päähän vammautumisesta. Tulosten perusteella aiemmat mielenterveysongelmat, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus, sekä potilaan taipumus murehtimiseen ovat yhteydessä hitaampaan toipumiseen. Myös potilaan omat uskomukset vammasta ja sen seurauksista vaikuttivat koettuun oireistoon.

Mäen tutkimus korostaa, että vaikka lievät aivovammat paranevat fyysisesti yleensä hyvin, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät voivat ylläpitää oireita, kuten väsymystä, päänsärkyä ja muistivaikeuksia. Väitöskirjan mukaan on tärkeää tunnistaa riskiryhmään kuuluvat potilaat jo hoidon alkuvaiheessa, jotta toipumista voidaan tukea kokonaisvaltaisesti.

Tutkimusaineisto kerättiin osana laajempaa aivovammatutkimusta, ja se tarjoaa uutta tietoa kliinisen työn tueksi. Tulokset viittaavat siihen, että pelkkä lääketieteellinen seuranta ei aina riitä, vaan osa potilaista hyötyisi neuropsykologisesta neuvonnasta ja psykososiaalisesta tuesta.

Kaisa Mäen väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa. Tutkimus tuo esiin tarpeen arvioida aivovammapotilaiden tilannetta laajemmin kuin vain aivokuvantamisen tai muiden fyysisten mittareiden avulla.