Vuoden 2026 elinvoimalaskenta osoittaa, että Porvoon keskustan elinvoimaluku on kasvanut 11 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Selvityksen mukaan vapaiden liiketilojen osuus kaupungissa on 6,2 prosenttia, mikä on matalin lukema koko Suomessa. Kaupunkikeskustojen keskiarvo vapaiden tilojen osalta on 11,0 prosenttia.

Elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms Voittajakaupungit Oy:stä toteaa tiedotteessa, että Porvoon kehitys poikkeaa monista muista keskikokoisista kaupungeista. Hänen mukaansa keskustan elinvoimaan vaikuttavat kaupan ja palveluiden lisäksi asumistiheys sekä työpaikkojen sijainti. Porvoon keskustassa sijaitsee yli 330 liiketilaa, jotka kattavat sekä kivijalkamyymälät että kauppakeskukset.

Ravintoloiden ja kahviloiden määrä on kasvanut Porvoossa seitsemällä yksiköllä kolmen vuoden takaisesta. Tällä hetkellä keskustassa toimii 66 ravitsemusliikettä, joista valtaosa palvelee ympärivuotisesti ja viikonloppuisin. Myös arkisten palveluiden ja toimistojen määrän kerrotaan olevan kasvussa.

Asukasmäärä keskustan välittömässä läheisyydessä on noussut. Niin sanotun vartin keskustan alueella eli kilometrin säteellä kaupallisesta keskipisteestä asuu nyt noin 10 080 henkeä. Kasvua edellisvuoteen on 136 asukasta. Kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgrenin mukaan matala vapaiden toimitilojen määrä ja asukastyytyväisyys luovat edellytyksiä uusille investoinneille.

Elinvoimaluku määritellään vertaamalla kauppojen ja ravintoloiden määrää tyhjiin liiketiloihin, ja tulos suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Huhtikuussa päivitetty laskenta on osa laajempaa selvitystä, jossa oli mukana 29 suomalaista kaupunkikeskustaa. Porvoon kaupunki on seurannut keskustansa kehitystä tällä menetelmällä vuodesta 2017 lähtien.