Poliisi kertoo julkaisevansa etsintäkuulutuksia kahdessa eri päätilanteessa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka ovat olleet kateissa pidempään ja joiden löytämiseksi muut tutkintakeinot eivät ole tuottaneet tulosta. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka ovat olleet kadoksissa vasta vähän aikaa, mutta joiden tilannetta pidetään kiireellisenä.

Vaikka ihminen olisi ollut kateissa vasta lyhyen ajan, poliisi voi aloittaa aktiiviset etsinnät ja tiedottamisen välittömästi. Tiedotteen mukaan tällaisten päätösten taustalla on usein arvio siitä, ettei kadonnut kykene huolehtimaan itsestään esimerkiksi korkean iän, sairauden tai nuoren iän vuoksi. Myös sääolosuhteet, kuten kova pakkanen tai helle, vaikuttavat vaara-arvioon.

Poliisi hyödyntää etsinnöissä monia teknisiä välineitä, kuten koiria ja drooneja, mutta julkisuuden merkitys on korostunut. Esimerkiksi muistisairas henkilö tai lapsi voi liikkua julkisilla liikennevälineillä nopeasti hyvinkin kauas katoamispaikasta. Helsingin poliisi kertoo tapauksesta, jossa kadonneeksi ilmoitettu löytyi junasta 260 kilometrin päässä kotoaan, kun konduktööri tunnisti hänet tuntomerkkien perusteella.

Ylikomisario Mikko Minkkinen Helsingin poliisilaitokselta painottaa, että media ja kansalaisten tekemät havainnot ovat kriittinen osa etsintäketjua. Poliisin mukaan jokainen julkaistu kadonnut-ilmoitus perustuu yksilölliseen harkintaan, ja tavoitteena on hengen ja terveyden turvaaminen. Kun henkilö löytyy, poliisi ja media poistavat tunnistetiedot julkisuudesta.