Talous
Pohjoismaiset rehtorineuvostot vaativat EU:lta vahvempaa tutkimusrahoitusta
Pohjoismaiden yliopistot vaativat Euroopan unionilta lisäpanostuksia tieteelliseen tutkimukseen ja innovaatioihin. Rehtorineuvostot korostavat yhteisessä kannanotossaan, että EU:n kilpailukyky edellyttää laadukasta perustutkimusta ja ennakoitavaa rahoituskehystä.

Pohjoismaiset yliopistojen rehtorineuvostot ovat julkaisseet yhteisen kannanoton, jossa ne vaativat Euroopan unionilta nykyistä suurempia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin rehtorijärjestöt korostavat, että tulevan rahoituskehyksen on perustuttava tieteelliseen laatuun ja riittävään resursointiin.
Rehtorineuvostot ottavat kantaa tällä hetkellä valmistelussa olevaan Horisontti Eurooppa -ohjelmaan vuosille 2028–2034 sekä suunnitteilla olevaan Euroopan kilpailukykyrahastoon. Tiedotteen mukaan Horisontti-ohjelman riippumaton asema ja keskittyminen tutkijalähtöiseen perustutkimukseen on säilytettävä, vaikka rinnalle luotaisiin uusia teollisuuden kilpailukykyä tukevia välineitä.
Suomalaisten yliopistojen rehtorineuvosto Unifi muistuttaa, että kansallinen osaamistaso on edellytys EU-rahoituksen saamiselle. Järjestön mukaan Suomi on tähän asti menestynyt hyvin nykyisessä puiteohjelmassa, ja yliopistojen osuus Suomeen kotiutetusta rahoituksesta on ollut 42 prosenttia.
Pohjoismaiset korkeakoulut esittävät myös uuden arktisen kumppanuusohjelman perustamista osaksi tulevaa puiteohjelmaa. Rehtorineuvostojen mukaan arktisella tutkimuksella on strateginen merkitys Euroopalle, ja se tarjoaa ratkaisuja sekä alueellisiin että globaaleihin haasteisiin.
Kannanotossa muistutetaan lisäksi jäsenmaiden vastuusta. Rehtorineuvostojen mukaan Euroopan unionin tavoite sijoittaa vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja kehitykseen vaatii valtioilta nykyistä vahvempia kansallisia panostuksia. Yhteistä kannatusta edustaa yli sata pohjoismaista korkeakoulua.