Pohjoismainen vertailu: Laki ei yksin takaa omalääkärin hoidon jatkuvuutta
Suomen omalääkäriohjelman johtoryhmä on arvioinut muiden Pohjoismaiden toimintamalleja osana kotimaista kehitystyötä. Selvityksen mukaan lainsäädännöllinen oikeus omalääkäriin ei yksin takaa hoidon jatkuvuutta, vaan se vaatii onnistunutta käytännön toteutusta.
Omalääkäriohjelman johtoryhmälle esiteltiin marraskuun alussa alustavia tutkimustuloksia, joissa vertailtiin Ruotsin, Norjan ja Tanskan malleja Suomen järjestelmään. Vertailussa tarkasteltiin lainsäädäntöä, hoidon saatavuutta sekä potilaan oikeutta nimettyyn lääkäriin.
Tiedotteen mukaan pelkkä lainsäädäntö ei takaa hoidon jatkuvuutta, vaan ratkaisevaa on toimintamallien käytännön toteutus. Vaikka kaikissa vertailun pohjoismaissa potilaalla on muodollinen oikeus omalääkäriin, käytännössä hoidon jatkuvuus toteutuu vahvana vain Norjassa ja Tanskassa.
Suomessa hyvinvointialueet kehittävät parhaillaan omia omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallejaan valtionavustusten turvin. Johtoryhmän mukaan kehitystyö on alueilla eri vaiheissa: osa rakentaa vasta perusrakenteita, kun taas toisilla alueilla toimintaa jo vakiinnutetaan.
Kehitystyön etenemiseen vaikuttavat merkittävästi alueelliset erot. Sosiaali- ja terveysministeriö listaa vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa väestön palvelutarpeen, henkilöstön saatavuuden, tietojärjestelmät sekä erot palveluverkoissa. Eroja esiintyy myös hyvinvointialueiden sisällä.
Tilannekuvan mukaan alueelliset hankkeet etenevät tällä hetkellä suunnitellusti. Tavoitteena on vahvistaa henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuutta valtakunnallisesti.