Pohjoismainen tutkimus: Huono-osaisten alueiden asukkaat ovat leimattuja mutta yhteisöllisiä
Tuore pohjoismainen tutkimus osoittaa, että heikossa sosiaalisessa asemassa olevien asuinalueiden asukkaat kokevat vahvaa kansallista yhteenkuuluvuutta ja alueellista yhteisöllisyyttä. Tutkimuksen mukaan suurimpia epäkohtia ovat asuinalueiden huono maine ja Suomessa erityisesti päihteiden käytöstä johtuva turvattomuus.
Pohjoismainen tutkimushanke ”The Future of Diverse and Disadvantaged Neighborhoods in the Nordic Welfare States” selvitti asukkaiden kokemuksia huonomaineisilla asuinalueilla Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 5 000 ihmistä muun muassa Helsingin Kontulassa ja Vantaan Koivukylässä sekä vastaavilla alueilla Göteborgissa ja Århusissa.
Tulokset osoittavat, että asuinalueiden huonosta maineesta huolimatta asukkaiden kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne on samalla tasolla kuin muulla väestöllä. Sosiaaliset kontaktit omalla asuinalueella ovat jopa yleisempiä kuin muualla, ja asukkailla on usein läheisiä ystäviä naapurustossaan. Tutkimusprojektin johtaja Jacob Sohlberg Göteborgin yliopistosta toteaa tiedotteessa, ettei huoli yhteiskunnan sisäisen yhtenäisyyden rappeutumisesta saa tukea tutkimusaineistosta.
Suomi erottuu tutkimuksessa muista Pohjoismaista kielteisesti sosiaalisen epäjärjestyksen kokemuksissa. Helsingin yliopiston tutkija Oskar Rönnbergin mukaan esimerkiksi Vantaan Koivukylässä 40 prosenttia asukkaista haluaisi muuttaa pois lähivuosina, kun muualla vastaava luku on 20–30 prosenttia. Syyksi ilmoitettiin turvattomuuden tunne, joka johtuu alkoholin ja huumeiden väärinkäytöstä sekä huumekaupasta.
Rönnbergin mukaan alueiden ongelmat eivät ensisijaisesti johdu etnisestä segregaatiosta tai maahanmuutosta, vaan kyse on sosiaalisen hyvinvoinnin puutteista. Hänen mukaansa kyse on siitä, miten yhteiskunta kohtelee niitä ihmisiä, jotka ovat pudonneet turvaverkkojen ulkopuolelle.
Tutkimus paljastaa myös, että pohjoismaisten huono-osaisten alueiden elinolosuhteet muistuttavat enemmän toisiaan kuin saman maan sisällä olevia muita asuinalueita. Sohlberg kuvailee tiedotteessa dramaattiseksi sitä, miten suuria eroja elinolosuhteissa on saman maan tai jopa saman kaupungin sisällä. Haastattelut toteutettiin jalkautumalla porraskäytäviin ja julkisiin tiloihin, jotta tavoitettaisiin myös ne ryhmät, jotka eivät yleensä vastaa kyselytutkimuksiin.