Teknologia

Pohjoismaat kehittävät autonomisia ratkaisuja lentoasemien turvaamiseksi

Pohjoismaissa on käynnistetty hanke, jolla tavoitellaan lentoasemien kunnossapidon automatisointia ja entistä parempaa häiriönsietokykyä. Nordic Aviation Resilience -projektissa kehitetään teknologioita, jotka toimivat myös satelliittipaikannuksen häiriötilanteissa.

Uutismaa·
Pohjoismaat kehittävät autonomisia ratkaisuja lentoasemien turvaamiseksi
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Pohjoismaiset toimijat ovat käynnistäneet Nordic Aviation Resilience (NAR) -projektin, jonka tarkoituksena on kehittää autonomisia ja etäohjattuja ratkaisuja lentoasemien kunnossapitoon. Hankkeessa keskitytään erityisesti järjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseen tilanteissa, joissa satelliittipaikannus (GNSS) on estynyt tai häiriintynyt.

Projektin taustalla on tarve varmistaa huoltovarmuus ja viranomaisten toimintakyky kaikissa olosuhteissa. Tiedotteen mukaan lentoasemat kohtaavat tällä hetkellä haasteita, jotka liittyvät työvoiman saatavuuteen, vaativiin sääolosuhteisiin sekä uudenlaisiin tietoturva- ja paikannusriskeihin. Kehitettäviä ratkaisuja on tarkoitus testata aidoissa lentoasemaympäristöissä yhdessä alan operaattoreiden kanssa.

Hanke hyödyntää aiempaa kokemusta autonomisista kunnossapitojärjestelmistä, kuten YetiMoven teknologiasta, jota käytetään jo Oslon ja Arlandan lentoasemilla. Projektin tavoitteena on luoda skaalautuva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää laajasti koko Pohjoismaiden ilmailusektorilla.

Suomalaisista toimijoista hankkeessa ovat mukana lentoasemiasta vastaava Finavia, robotiikkayhtiö GIM Robotics sekä asiantuntijaroolissa Boldyn. Projektia johtaa DIMECC Oy:n norjalainen tytäryhtiö DIMECC AS, ja sen rahoituksesta vastaa Nordic Innovation. Muita yhteistyökumppaneita ovat norjalainen YetiMove, ruotsalainen RISE CyberNode sekä asiantuntijoina Swedavia ja Avinor.

DIMECC AS:n toimitusjohtaja Eja Tuomisen mukaan projekti on tärkeä avaus kohti ratkaisuja, jotka tukevat koko ilmailusektorin varautumista. Alan toimijat uskovat, että yhteispohjoismainen kehitystyö voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa alueen teknologista osaamista kansainvälisessä vertailussa.