Pohjois-Karjalan karhujahti jakautui vahinkoalueiden mukaan
Pohjois-Karjalan karhunmetsästyskaudella on havaittu eroja metsästystapojen välillä eri puolilla maakuntaa. Suomen riistakeskuksen suosituksista huolimatta metsästys ei ole kaikilla alueilla kohdistunut vahinkoja aiheuttaneisiin yksilöihin.
Suomen riistakeskus on tänä vuonna ohjeistanut metsästäjiä suuntaamaan karhunmetsästystä erityisesti alueille, joilla pedot ovat aiheuttaneet vahinkoa asutukselle tai elinkeinoille. Tavoitteena on ollut vähentää karhujen aiheuttamia haittoja ja säädellä kantaa ongelmallisilla alueilla.
Pohjois-Karjalan alueella metsästyskäytännöt ovat jakautuneet. Osa metsästysseuroista on pyrkinyt valikoimaan saaliikseen nimenomaan häiriötä aiheuttaneita yksilöitä, kun taas toisilla alueilla pyyntiä on harjoitettu perinteisemmin ilman kohdennusta tiettyihin yksilöihin.
Tilastotiedot osoittavat, etteivät saalispaikat ja ilmoitetut vahinkopaikat aina kohtaa. Joillakin alueilla, joilla on raportoitu merkittäviä mehiläispesä- tai kotieläinvahinkoja, ei ole saatu kaadettua yhtään karhua. Samaan aikaan saalista on saatu alueilta, joilla karhuista ei ole kirjattu virallisia haittailmoituksia.
Metsästystä ohjaavat viranomaissuositukset eivät ole sitovia, vaan lopullisen päätöksen pyynnin toteuttamisesta tekevät paikalliset metsästysluvan haltijat. Karhukantaa säädellään Suomessa poikkeusluvilla, joiden määrä perustuu Luonnonvarakeskuksen arvioon kannan koosta.
Pohjois-Karjala on perinteisesti ollut yksi Suomen merkittävimmistä karhunmetsästysalueista tiheän petokannan vuoksi. Tämänvuotinen metsästyskausi heijastaa laajempaa keskustelua siitä, miten suurpetojen metsästys tulisi parhaiten sovittaa yhteen asutuksen ja elinkeinoelämän turvallisuuden kanssa.