Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen taloustilanne on osoittanut kohentumisen merkkejä. Tuoreimman ennusteen mukaan tilikauden ylijäämä on asettumassa seitsemään miljoonaan euroon, mikä on neljä miljoonaa euroa aiempaa arviota enemmän. Toimintakulujen kasvu on yhtiön mukaan tasaantunut noin kahteen prosenttiin edellisvuodesta.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta aluehallitus on päättänyt tiukentaa talouskuria. Aluehallituksen kesäkuussa tekemän päätöksen mukaan toimialueiden on toteutettava neljän miljoonan euron lisäsäästöt aiemmin sovittujen kymmenen miljoonan euron leikkausten lisäksi. Säästötoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa talousarviossa pysyminen kuluvan vuoden aikana.

Säästötoimenpiteet kohdistuvat laajasti eri palveluihin. Sosiaalipalveluista tavoitellaan noin 4,5 miljoonan ja terveyspalveluista 3,6 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi hyvinvointialue aikoo tehostaa toimitilojen käyttöä ja tarkastella henkilöstörakennettaan saavuttaakseen lähes seitsemän miljoonan euron lisäsäästöt muilla tehostamistoimilla.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue hakee valtiolta lisäaikaa kumulatiivisen alijäämän kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Vuoden 2025 lopussa kertynyt alijäämä oli 57,6 miljoonaa euroa. Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivosen mukaan lisäaika on välttämätön lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.

Tulevien vuosien taloushaasteita lisää valtiovarainministeriön päivitetty ennuste, jonka mukaan alueen rahoitus pienenee noin 74 miljoonalla eurolla aiemmin arvioidusta. Yhteensä hyvinvointialue arvioi tarvitsevansa yli 75 miljoonan euron sopeuttamistoimet vuosina 2027–2029, jotta talous saadaan tasapainoon valtionrahoituksen vähentyessä.

Aluehallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen toteaa tiedotteessa, että alijäämän kattamissuunnitelma on vaativa mutta toteuttamiskelpoinen. Hakemus määräajan jatkamisesta on toimitettu valtiovarainministeriön käsiteltäväksi. Myönteisen päätöksen toivotaan antavan alueelle työryhdon palvelujärjestelmän uudistamiseen.