Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on hyväksynyt tavoitteensa vuosien 2027–2031 hallitusohjelmaan. Maakunnan keskeisenä viestinä on, ettei aluetta tule nähdä pelkkänä itärajan suojavyöhykkeenä, vaan investointien ja kasvun mahdollistajana. Tiedotteen mukaan maakunnassa on huomattavaa potentiaalia erityisesti puhtaan siirtymän, metsäbiotalouden ja fotoniikan hankkeissa.

Yksi merkittävimmistä tavoitteista on energiainfrastruktuurin vahvistaminen. Maakunta vaatii Fingridin 400 kilovoltin kantaverkon rakentamista Pohjois-Karjalaan, mikä mahdollistaisi arviolta 2,7 miljardin euron edestä vireillä olevia energiahankkeita. Lisäksi maakunta esittää ilmatilan tutkavalvonnan kehittämistä, jotta tuulivoimatuotanto olisi mahdollista myös itäisessä Suomessa.

Liikenneyhteyksien osalta Pohjois-Karjala painottaa nykyisen rataverkon kunnostamista ja kapasiteetin nostoa. Tavoitteissa korostuvat Karjalan radan parantaminen välillä Joensuu–Imatra sekä rataosuuksien sähköistäminen. Maakuntaliitto esittää myös, että tulevassa hallitusohjelmassa on huomioitava EU-rahoituksen kohdentaminen itärajalle yritysten kilpailukyvyn ja saavutettavuuden turvaamiseksi.

Koulutuksen ja osaamisen osalta maakunta vaatii korkeakoulujen perusrahoituksen pysyvää kasvattamista. Hyvinvointialueiden ja kuntien osalta Pohjois-Karjala kritisoi nykyistä rahoitusmallia, jonka katsotaan kohtelevan aluetta epätasa-arvoisesti. Maakunnan mukaan rahoituksen tulisi perustua nykyistä vahvemmin todelliseen palvelutarpeeseen ja kustannusrakenteeseen.

Ympäristötavoitteissa korostuu muun muassa Palokin koskien ennallistaminen. Maakunta haluaa, että hanke toteutetaan yhteistyössä valtion ja energiayhtiön kanssa niin, että se turvaa vaelluskalojen elinolosuhteet ja tarjoaa riittävät korvausratkaisut. Luontomatkailun edistämiseksi Pohjois-Karjala hakee lisärahoitusta Metsähallituksen luontopalveluille.