Pirkanmaan hyvinvointialue suunnittelee mittavia korotuksia asiakasmaksuihin
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa 100 miljoonan euron rahoitusvajeeseen korottamalla asiakasmaksuja ja esittämällä uusia maksuja vuodelle 2027. Säästöpaineista huolimatta alue aikoo lisätä sote-palveluiden rahoitusta ja palkata lisää hoitohenkilökuntaa ostopalveluiden vähentämiseksi.

Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) vuoden 2027 talousarvioesitys on poikkeuksellisen haastava, kertoi hyvinvointialuejohtajaa sijaistava konsernijohtaja Mika Kontio keskiviikkona. Valtion rahoitus jää arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa euroa odotettua pienemmäksi, mikä pakottaa alueen etsimään uusia säästö- ja tulonhankintakeinoja.
Talousarvioesityksessä esitetään merkittäviä korotuksia asiakasmaksuihin. Perusterveydenhuollon maksukorotuksilla tavoitellaan noin kahden miljoonan euron ja erikoissairaanhoidon korotuksilla kahdeksan miljoonan euron lisätuloja. Lisäksi suunnitelmissa on ottaa käyttöön uusia maksuja, kuten leikkaus- ja toimenpidemaksuja sekä maksuja kuolemansyyn selvittämisestä. Mahdolliset muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2027.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen huomauttaa tiedotteessa, että asiakasmaksujen korotukset kytkeytyvät suoraan valtionrahoituksen leikkauksiin. Hänen mukaansa vastaava summa on leikattu hyvinvointialueen rahoituksesta, joten toimenpiteellä pyritään tasapainottamaan taloutta valtion linjausten mukaisesti.
Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Pirha suunnittelee palkkaavansa noin 130 uutta työntekijää ensi vuoden aikana. Rekrytoinnit kohdistuvat ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin, kuten lääkäreihin ja hoitajiin, ostopalveluiden käytön vähentämiseksi. Sote-palveluihin esitetään lähes 20 miljoonan euron lisäpanostusta, josta noin kuusi miljoonaa euroa kohdennettaisiin ikäihmisten palveluihin.
Talousjohtaja Pasi Virtasen mukaan yksi keskeinen tavoite on sairauspoissaolojen vähentäminen. Alue pyrkii laskemaan pitkiä sairauspoissaoloja kolmella prosentilla muun muassa johtamiskoulutuksen avulla. Tavoitteena on välttää tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut vuonna 2027, vaikka toiminnallisia muutoksia koskevia neuvotteluita pidetään todennäköisinä.
Hyvinvointialueen rahoitus kasvaa ensi vuonna vain puoli prosenttia, mikä ei kata palvelutarpeen ja henkilöstökulujen nousua. Kontio arvioi, että hyvinvointialue saattaa joutua tekemään vuoden aikana useita lisätalousarvioita vakiintumattoman rahoitusmallin ja julkistalouden säästöpaineiden vuoksi.