Pikkulottien kasvatus korosti isänmaallisuutta ja käytännön taitoja 1930-luvulta alkaen

Lotta Svärd -järjestön tyttötyö käynnistyi 1930-luvun alussa, jolloin Suomen sisäpoliittinen tilanne oli levoton. Pikkulotiksi kutsuttiin 8–16-vuotiaita tyttöjä, jotka saivat järjestössä valmistavaa koulutusta ennen siirtymistään varsinaisiksi lotiksi 17 vuoden iässä.

Järjestön tavoitteena oli kasvattaa tytöistä isänmaallisia ja maanpuolustushenkisiä toimijoita. Koulutus painottui käytännön taitoihin ja aatteelliseen kasvatukseen, jonka tarkoituksena oli valmistaa nuoria naisia palvelemaan yhteiskuntaa ja tukemaan maanpuolustusta.

Tyttöosastojen toiminta oli laajaa ja organisoitua. Pikkulotat osallistuivat muun muassa talkootyöhön, ensiapukoulutukseen ja kodinhoitoon liittyviin tehtäviin. Järjestö korosti toiminnassaan epäitsekkyyttä ja velvollisuudentuntoa osana kansallista yhtenäisyyttä.

Sotavuosina pikkulottien merkitys kasvoi, kun he osallistuivat moniin kotirintaman tehtäviin vapauttaen aikuista väestöä muihin velvollisuuksiin. Järjestö lakkautettiin välirauhansopimuksen nojalla vuonna 1944 muiden suojeluskuntajärjestöjen tavoin.