Peruskoulun kielitarjonta kapenee: Englanti hallitsee valintoja
Suomalaisten peruskoululaisten kielivalinnat keskittyvät yhä vahvemmin englantiin, selviää Tilastokeskuksen vuoden 2025 tilastoista. Samalla vapaaehtoisten kielten tarjonta on vähentynyt ja ryhmäkokoja koskevat vaatimukset rajoittavat muiden kielten opiskelua.

Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan perusopetuksen kielitarjonta on muuttumassa yhä yksipuolisemmaksi. Peruskoulun yläluokkien oppilaista valtaosa, 91 prosenttia, opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia. Muiden kielten, kuten saksan, ranskan ja ruotsin, osuus ensimmäisenä vieraana kielenä on kunkin kohdalla alle prosentin.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n mukaan kielten opiskelumahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävästi koulujen asettamat minimiryhmäkoot. Liiton tekemän kyselyn mukaan alakoulussa alkavien pitkien kielten ryhmiltä vaaditaan usein vähintään 16 oppilasta. Yläkoulussa alkavien valinnaisten kielten ryhmäkoot ovat joustavampia, mutta niiden tarjonta on yleisesti vähentynyt.
SUKOLin selvityksen mukaan niiden koulujen määrä, joissa valinnaista kieltä ei tarjota lainkaan, on kasvanut 20 prosenttiin aiemmasta 16,5 prosentista. Tilastokeskuksen aineisto vahvistaa suuntauksen, sillä valinnaista B2-kieltä opiskelee enää seitsemän prosenttia kaikista oppilaista. Kaikkiaan kolmea kieltä opiskelee yhdeksännellä luokalla joka viides oppilas.
Kielivalinnoissa näkyy selvä sukupuolijakauma. Yläkoulun valinnaista kieltä opiskelevista yli 65 prosenttia on tyttöjä. Erityisen suuri ero on ranskan ja espanjan valinnoissa, kun taas saksan opiskelussa sukupuolten välinen jakauma on tasaisempi.
Englannin ja ruotsin jälkeen yläkouluissa opiskellaan eniten saksaa, espanjaa ja suomea. Kieltenopettajien liitto huomauttaa, että toteutuneet valinnat eivät välttämättä kerro oppilaiden halusta opiskella kieliä, vaan pikemminkin koulujen rakenteellisista tekijöistä ja lukujärjestysteknisistä rajoitteista.