Politiikka

Paikallisen maaseutukehityksen asemaa haetaan EU-rahoituskaudelle 2028–2034

Suomen Kylät ry on mukana Euroopan unionin seuraavan rahoituskauden 2028–2034 valmistelussa. Järjestö tavoittelee paikallisen kehittämisen ja maaseudun elinvoiman turvaamista suunnitteilla olevassa uudessa rahastomallissa.

Uutismaa·
Paikallisen maaseutukehityksen asemaa haetaan EU-rahoituskaudelle 2028–2034
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet · Alkuperäinen lähde

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028–2034. Uudistuksessa on tarkoitus perustaa yksi suuri kansallinen ja alueellinen kumppanuusrahasto (NRP-rahasto), joka kokoaa yhteen aiemmin erilliset yhteisesti hallinnoidut EU-rahastot. Suomen Kylät ry osallistuu valmistelutyöhön painottamalla paikallisen kehittämistyön aseman säilyttämistä uudessa mallissa.

Suomen Kylät ry:n mukaan maaseuturahoituksen rooli on ollut keskeinen Suomen kestävän uudistamisen kannalta. Järjestö katsoo, että aiemmat rahoituskaudet ovat osoittaneet paikkaperusteisen politiikan vaikuttavuuden. Valmistelussa on toiminnanjohtaja Suvi Louhelaisen mukaan keskeistä se, säilyvätkö rahoituskokonaisuudessa välineet, joilla vahvistetaan maaseudun yritystoimintaa, paikallisia arvoketjuja ja asuttavuutta.

Tiedotteen mukaan maaseudun kehittäminen kytkeytyy suoraan Suomen pitkän aikavälin kokonaisturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja taloudelliseen uusiutumiskykyyn. Järjestö korostaa, että maaseudun tarpeet vaihtelevat alueittain, minkä vuoksi kehittämistyössä tarvitaan paikallista osaamista. Kylien, yhdistysten ja yritysten osallistumismahdollisuudet halutaan turvata myös uudella kaudella.

Yksi keskeisistä huolenaiheista on Leader-toimintatavan tulevaisuus. Vaikka Leader-toiminta säilyy pakollisena osana rahoitusta, Suomen Kylät ry painottaa sen laajuuden ja monialaisuuden varmistamista neuvotteluissa. Leader-työn kehittämispäällikkö Heli Wallsin mukaan toimintatapa on vakiintunut ja kansainvälisesti arvostettu osa suomalaista maaseudun kehittämistä.

Valmistelu etenee Suomessa ministeriöiden välisen valmisteluryhmän ja laajennetun sidosryhmäkokoonpanon yhteistyönä. Suomi laatii muiden jäsenmaiden tavoin kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP), joka ohjaa varojen käyttöä uudella rahoituskaudella.