Päijät-Hämeen suurjänniteverkkoa koskeva uusi selvitys osoittaa, että maakunnassa on käynnissä poikkeuksellisen aktiivinen energiainvestointien suunnitteluvaihe. Alueelta on tunnistettu yhteensä 20 uusiutuvan energian hanketta, joiden lisäksi vireillä on useita sähköintensiivisiä teollisuushankkeita. Lahden Seudun Kehitys LADECin teettämän selvityksen mukaan sähköverkon kapasiteetti on kuitenkin keskeinen pullonkaula näiden hankkeiden toteutumiselle.

Selvityksen mukaan Päijät-Hämeen kantaverkko on tällä hetkellä rajoittunut 110 kilovoltin tasolle, eikä maakunnassa ole omaa 400 kilovoltin runkoverkkoa. Sitema Oy:n toteuttamassa raportissa todetaan, että nykyinen rakenne rajoittaa suurten uusien liittymien toteuttamista erityisesti Heinolan seudulla, vaikka kiinnostus alueeseen on kasvanut. Sähköverkon nykytila asettaa merkittäviä rajoitteita kriittisille investoinneille heti, kun tehontarve kasvaa satoihin megawatteihin.

Maakunnassa on tunnistettu useita merkittäviä kulutuskohteita, jotka vaatisivat verkon merkittävää vahvistamista. Orimattilassa Fortum suunnittelee datakeskushanketta, jonka sähkönkulutus olisi arviolta 800 megawattia. Lahdessa puolestaan DayOne valmistelee 128 megawatin datakeskusta ja Nordic Ren-Gas vetylaitosta. Uusiutuvan energian puolella on tunnistettu seitsemän tuulivoimahanketta ja 13 aurinkovoimahanketta, joita täydentävät erilaiset akkuvarastojen ja biokaasun hybridiratkaisut.

Selvityksessä nostetaan esiin kolme kriittistä kehityssuuntaa verkon vahvistamiseksi. Strategisesti tärkein hanke on kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnittelema Harjulinja, joka toisi 400 kilovoltin kantaverkon lähemmäs maakuntaa. Muina tärkeinä kohteina mainitaan Toivila–Hikiä-yhteys maakunnan länsiosissa sekä Orimattilan sähköaseman seutu, jonka siirtokapasiteettia on tavoitteena nostaa merkittävästi vuoteen 2032 mennessä.

LADECin mukaan sähköverkon kehitys, maankäytön suunnittelu ja kuntien aktiivisuus on sovitettava yhteen, jotta investoinnit eivät suuntaudu muualle. Selvitys korostaa, että kuntien on kyettävä ennakoimaan suurjänniteliityntöjen tarpeet jo kaavoitusvaiheessa. Selvitystyön aineisto kerättiin alkuvuodesta 2026 hyödyntämällä verkkoyhtiöiden ja hankekehittäjien haastatteluja sekä avoimia tietolähteitä.