Opetushallitus uudistaa perusopetusta PISA-tulosten seurauksena
Opetushallitus vastaa heikentyneisiin PISA-tuloksiin laajalla uudistusohjelmalla, joka korostaa perustaitoja ja lukutaitoa. Virasto valmistelee parhaillaan opetussuunnitelman muutoksia, joiden on määrä astua voimaan viimeistään syksyllä 2028.
PISA-tulosten laskusuunta on käynnistänyt Opetushallituksessa laajan toimien sarjan, jolla pyritään vahvistamaan peruskoulun oppimistuloksia. Opetushallituksen mukaan keskeisiä painopisteitä ovat lukutaidon parantaminen, perustaitojen opetus sekä oppilaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tulokset osoittavat, että vaikka Suomi on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, kehitys on huolestuttavaa.
Yksi merkittävimmistä uudistuksista on niin kutsuttu osaamistakuu. Sen myötä perusopetuksen arviointikriteerejä ja osittain koko opetussuunnitelman perusteita uudistetaan elokuuhun 2028 mennessä. Opetushallituksen mukaan tavoitteena on, että lukutaito integroidaan osaksi jokaisen oppiaineen tavoitteita. Tämä tarkoittaa muun muassa kielitietoisen opetuksen vahvistamista, jossa opettaja avaa oppiainekohtaista kieltä ja käsitteitä kaikilla tunneilla.
Opetushallituksen pääjohtaja Kurt Torsell muistuttaa tiedotteessa, että koulutuspoliittisten uudistusten vaikutukset näkyvät käytännössä vasta vuosien viiveellä. Torsellin mukaan koulun lisäksi myös kodin ja muun yhteiskunnan tuki on välttämätöntä, jotta lasten ja nuorten usko koulutukseen ja omaan osaamiseensa säilyy. Opetushallitus onkin aloittanut yhteistyön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tukeakseen vanhemmuutta ja säädelläkseen esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttöä.
Lukutaidon heikkeneminen nähdään yhtenä suurimmista haasteista. Opetushallituksen mukaan lasten ja nuorten vapaa-ajan lukeminen on vähentynyt samalla, kun yhteiskunnan vaatimukset monilukutaidolle ovat kasvaneet. Yksikköjohtaja Terhi Nissinen korostaa, että lukutaito ei kehity riittävästi, jos vastuu jää pelkästään koululle. Tiedotteen mukaan kotien kannustus ja lukeminen myös koulun ulkopuolella ovat avainasemassa lukumotivaation herättämisessä.
Valmisteilla olevat uudistukset sisältävät myös muutoksia oppimisen tukeen ja opetustuntien määrään. Esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja laskutaidon opetustuntien määrää on jo lisätty. Lisäksi ruotsia toisena kielenä opiskelevien polkua on tarkennettu siten, että oppimäärä valitaan oppilaan todellisen kielitaidon, ei äidinkielen perusteella. Opetushallitus analysoi parhaillaan myös opetusalan ammattilaisille suunnatun kyselyn tuloksia, joilla etsitään parhaita keinoja perustaitojen vahvistamiseen.