Opetushallitus: Uudet mittarit eivät yksin paranna oppimistuloksia
Opetushallitus painottaa, että oppimistulosten parantaminen vaatii olemassa olevan tiedon parempaa hyödyntämistä uusien mittareiden sijaan. Pääjohtaja Kurt Torsellin mukaan pelkkä mittaamisen lisääminen ei selitä oppimistulosten laskua, vaan huomio on kiinnitettävä tiedon käytettävyyteen ja oppilaiden hyvinvointiin.
Opetushallituksen mukaan pelkkä valtakunnallisen mittaamisen lisääminen ei ole ratkaisu oppimistulosten globaaliin laskuun. Pääjohtaja Kurt Torsellin mukaan ennen uusista arviointijärjestelmistä päättämistä on määriteltävä selkeästi, mitä kysymyksiä tiedolla halutaan ratkaista. Tiedotteen mukaan pelkät kokeet tai rekisterit eivät paranna opetusta, vaan kerätyn tiedon on palveltava suoraan koulujen arkea.
Suomessa kehitetään parhaillaan uusia arviointikäytäntöjä osana osaamistakuutyötä, jonka on tarkoitus yhdenmukaistaa perusopetuksen arviointia vuodesta 2028 alkaen. Valmisteilla on myös digitaalinen tehtäväpankki opettajien tueksi. Torsell painottaa, ettei koulun onnistumista tule arvioida vain oppimistulosten perusteella, vaan seurannassa on huomioitava myös hyvinvointi, johtaminen ja toimintakulttuuri.
Opetushallitus muistuttaa, että Suomella on jo nyt käytössään laajat tietovarannot, kuten Opintopolku-palvelukokonaisuus ja tilastopalvelu Vipunen. Tiedotteen mukaan uusien tiedonkeruiden sijaan tulisi ensin tarkastella, miten nykyistä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa. Uudistusten valmistelussa on huomioitava myös kustannusvaikutukset ja hallinnollinen työmäärä kunnissa.
Tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen liittyy Opetushallituksen mukaan myös riskejä. Torsell huomauttaa, että yksityiskohtainen tieto voi johtaa virheellisiin tulkintoihin ja perusteettomaan vertailuun, jos tietoja julkaistaan ilman riittävää taustoitusta. Myös tietosuojaan ja profilointiin liittyvät kysymykset on arvioitava huolellisesti ennen uusien rekisterien perustamista.