Nuorten äänestysaktiivisuuden nousu toisi vaaleihin lähes 100 000 lisäääntä
Nuorten äänestysaktiivisuuden nostaminen muun väestön tasolle toisi eduskuntavaaleihin kymmeniä tuhansia lisäääniä, arvioi Nuorisoala ry. Järjestön mukaan nuorten 18–29-vuotiaiden äänestysinto on laahannut merkittävästi koko väestön keskiarvon perässä viimeisimmissä vaaleissa.
Nuorten 18–29-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on ollut 2010- ja 2020-luvuilla johdonmukaisesti muuta väestöä matalampaa. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 58 prosenttia ja 25–29-vuotiaiden 62 prosenttia, kun koko väestön taso oli 72 prosenttia.
Mikäli nuoret äänestäisivät yhtä aktiivisesti kuin muu väestö keskimäärin, vaaleissa annettaisiin yli 95 000 ääntä enemmän. Nuorisoala ry:n laskelmien mukaan ero on vielä suurempi verrattuna aktiivisimpiin ikäryhmiin. Jos nuoret äänestäisivät 65–69-vuotiaiden tavoin, ääniä kertyisi lähes 157 000 nykyistä enemmän.
Laskelmat osoittavat, että lisä-äänet jakautuisivat merkittävästi suurten puolueiden kesken. Vuoden 2023 tulosten perusteella kokoomus, perussuomalaiset ja SDP olisivat kukin voineet saada lähes 20 000 lisäääntä, jos nuoret olisivat äänestäneet muun väestön tavoin. Keskustalle potentiaalinen lisäys olisi ollut noin 10 000 ääntä ja pienemmille eduskuntapuolueille useita tuhansia.
Nuorisoala ry:n vaikuttamistyön päällikkö Minja Timperi korostaa, että nuorten äänestäjien tavoittaminen muuttuu aiempaa haastavammaksi sosiaalisen median mainosrajoitusten vuoksi. Meta on kieltänyt yhteiskunnallisen mainonnan kanavissaan, ja Tiktokissa poliittinen mainonta on ollut kiellettyä jo aiemmin. Järjestön mukaan tämä vaikeuttaa erityisesti nuorten ehdokkaiden näkyvyyttä.
Yhtiön mukaan äänestämättömyys on muuttumassa sukupolvikysymykseksi. Timperi huomauttaa tiedotteessa, että nykyiset keski-ikäiset äänestävät jo nyt laimeammin kuin aiemmat sukupolvet. Järjestö peräänkuuluttaa puolueilta toimia nuorten saamiseksi ehdokaslistoille ja vaalityön keskiöön demokratian jatkuvuuden turvaamiseksi.