Onnettomuudet

Näpistysten määrä kasvaa voimakkaasti Helsingissä

Näpistykset ovat lisääntyneet Helsingissä poikkeuksellisen voimakkaasti viime vuosina, kertoo Helsingin poliisilaitos. Samalla poliisin hälytystehtävien ja rikoslakirikosten kokonaismäärän arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana.

Uutismaa·
Näpistysten määrä kasvaa voimakkaasti Helsingissä
Kuvitus AI

Helsingin poliisilaitoksen tilastojen mukaan näpistysten määrä on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2024 Helsingissä kirjattiin yhteensä 21 598 näpistystä, kun edellisvuonna luku oli 13 254. Kasvu on jatkunut voimakkaana myös kuluvan vuoden alussa, ja huhtikuun loppuun mennessä tapauksia on kirjattu lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2025.

Poliisin mukaan ilmiö vaikuttaa suoraan liiketilojen turvallisuuteen. Tiedotteessa kerrotaan, että näpistyksiin kytkeytyy aiempaa useammin päihteiden käyttöä, häiriökäyttäytymistä ja väkivallan uhkaa. K-kauppiasliiton järjestöpäällikkö Mikko Ahtola toteaa, että kynnys kättä pidemmällä uhkaamiseen on madaltunut, mikä on heikentänyt kaupan alan henkilöstön työhyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.

Vaikka massarikosten määrä on kasvussa, Helsingin poliisi kertoo vakavien rikosten selvitysasteen parantuneen. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa selvitysaste on noussut 56,8 prosentista 77,5 prosenttiin. Poliisipäällikkö Jari Liukku toteaa tiedotteessa, että vakavien ja yhteiskunnallisesti merkittävien rikosten tutkinta on säilynyt laitoksen prioriteettina kasvaneesta työmäärästä huolimatta.

Hälytystehtävien kokonaismäärän arvioidaan nousevan Helsingissä tänä vuonna noin 170 000 tehtävään, mikä tarkoittaa noin viiden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Myös lupapalveluiden kysyntä ja rikoslakirikosten kokonaismäärä ovat nousussa.

Toistuvien näpistysten kohdalla poliisi muistuttaa, ettei sakkomenettelyä voida aina käyttää. Jos epäillyllä on useita aiempia näpistyssakkoja lyhyen ajan sisällä, tapauksesta on lain mukaan laadittava rikosilmoitus, joka etenee esitutkinnan kautta syyttäjälle. Menettelyn tavoitteena on ylläpitää seuraamusjärjestelmän uskottavuutta tilanteissa, joissa sakot eivät estä rikollisuuden jatkamista.