Naiset aliedustettuina oppilaitosten johtotehtävissä OECD-maissa
Naiset ovat edelleen aliedustettuina koulutuksen johtotehtävissä, vaikka he muodostavat valtaosan opettajakunnasta, kertoo OECD:n uusi vertailu. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan naisten osuus johtajistossa on kuitenkin vahvistunut viime vuosina.
OECD:n tuore Education at a Glance -raportti osoittaa, että vaikka naiset muodostavat selvän enemmistön opettajista alemmilla koulutustasoilla, he ovat edelleen aliedustettuina oppilaitosten johtotehtävissä lähes kaikissa jäsenmaissa. Naisten osuus johtajista on kuitenkin kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Suomessa sukupuolijakauma noudattaa kansainvälistä linjaa. Varhaiskasvatuksen opettajista 97 prosenttia on naisia, kun taas korkea-asteen koulutuksessa naisten osuus laskee 53 prosenttiin. OECD-maissa keskimäärin naisten osuus korkea-asteen opettajista on 46 prosenttia.
Vuoden 2026 julkaisun pääteemana on opettajapula ja ammatin houkuttelevuus. Raportin mukaan yläkoulun opettajat ovat pääosin tyytyväisiä työehtoihinsa, mutta palkkaus kerää vähemmän kiitosta. Suomessa 49 prosenttia yläkoulun opettajista on tyytyväisiä palkkaansa, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Raportti nostaa esiin myös varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousun. Suomessa yli 3-vuotiaiden osallistumisaste on noussut 92 prosenttiin, mikä ylittää OECD:n keskiarvon. Tästä huolimatta Suomi jää edelleen jälkeen muista Pohjoismaista, joissa osallistumisaste liikkuu 96–97 prosentin tasolla.
Koulutustaso jatkaa yleisesti nousuaan, ja OECD ennustaa, että puolet nuorista aikuisista on korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Suomessa sukupuolten välinen ero koulutustasossa on kuitenkin edelleen korkeampi kuin jäsenmaissa keskimäärin. Lisäksi raportti huomioi, että peruskoulujen määrä on Suomessa vähentynyt keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa tarkastelujaksolla 2015–2024.