Naalin pesinnät vakiintuivat Suomessa – Enontekiöllä syntyi vähintään 11 pentua
Naalin pesinnät ovat vakiintuneet Suomen tunturialueilla, ja tänä kesänä Enontekiöllä todettiin neljä onnistunutta pesintää. Metsähallituksen ja yhteispohjoismaisen suojelutyön tuloksena naali on pesinyt maassa nyt vuosittain vuodesta 2022 lähtien.
Suomessa havaittiin tänä kesänä neljä naalin pesintää, jotka sijoittuivat Enontekiön alueelle. Pesissä todettiin yhteensä vähintään 11 pentua. Lisäksi Utsjoen tunturialueilla havaittiin yksi naalipari, mutta pesintä ei tuottanut tällä kertaa pentuja.
Metsähallituksen mukaan naali on palannut vakituiseksi pesimälajiksi viimeisten neljän vuoden aikana. Ennen vuotta 2022 laji oli pesimättä Suomessa yli 25 vuotta. Nykyisin onnistuneita pesintöjä on raportoitu vuosittain 3–4 kappaletta. Naalin tärkein ravinto, myyrät ja sopulit, ovat olleet tänä vuonna kasvussa erityisesti Käsivarren alueella, mikä on edistänyt pesintöjen onnistumista.
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa tiedotteessa, että kohentunut ravintotilanne parantaa merkittävästi myös syntyneiden pentujen selviytymismahdollisuuksia ensimmäisen elinvuoden yli. Naalin paluu on pitkäjänteisen yhteispohjoismaisen suojelutyön tulos, jossa Suomi, Ruotsi ja Norja tekevät tiivistä yhteistyötä.
Lähes kaikki Suomessa tällä hetkellä pesivät naalit ovat peräisin Norjan Oppdalin tarhausohjelmasta, jossa kasvatetaan luonnonvaraisia skandinaavisia naaleja luonnonoloissa. Tarhassa kasvaneita yksilöitä on vapautettu luontoon kannan vahvistamiseksi. Vaikka naalikanta on elpynyt, laji on yhä kaukana elinvoimaisesta ja vaatii jatkuvia suojelutoimia.
Yhteispohjoismainen Felles fjellrev – Together for the Arctic fox -hanke päättyy lokakuussa 2026. Kolmivuotisen hankkeen aikana on kehitetty muun muassa naalien lisäruokintaa, DNA-seurantaa ja GPS-pantaseurantaa. Työ jatkuu hankkeen jälkeenkin tukiruokinnalla ja poistamalla naalin kilpailijaa, kettua, lajin tärkeimmiltä elinalueilta.
WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen muistuttaa, että retkeilijät voivat auttaa naalia huolehtimalla jätteistään. Kettu hyödyntää herkästi ihmisten jättämiä ruoantähteitä ja kalanperkeitä, mikä vahvistaa sen asemaa suhteessa naaliin tunturialueilla.