Naalin pesinnät jatkuvat onnistuneina Lapin tuntureilla

Pohjois-Suomen tuntureilla on tehty tänä kesänä havaintoja neljästä naalin pesinnästä. Enontekiön alueella varmistuneissa pesinnöissä havaittiin yhteensä vähintään 11 poikasta. Lisäksi Utsjoella havaittiin yksi naalipari pesäpaikalla, mutta poikashavaintoja sieltä ei saatu.

Naalin pesintöjen onnistumista on edesauttanut myyräkantojen kasvu tunturialueilla. Pikkujyrsijät ovat lajin tärkein ravinnonlähde, ja niiden runsastuminen parantaa merkittävästi syntyneiden poikasten selviytymismahdollisuuksia. Metsähallituksen mukaan pesintöjen määrä on vakiintunut Enontekiöllä viimeisen neljän vuoden aikana sen jälkeen, kun laji palasi pesimälajistoon vuonna 2022 yli 25 vuoden tauon jälkeen.

Suomen naalikanta on osa yhteistä pohjoismaista populaatiota, ja suurin osa Suomessa pesivistä naaleista on Norjan puolella tarhatuista yksilöistä polveutuvia luonnonnaaleja. Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan Norjan Oppdalissa sijaitseva tarha on keskeinen osa suojelutyötä, jolla vahvistetaan geneettisesti alkuperäistä skandinaavista naalikantaa.

Vaikka naalikanta on vahvistunut sitkeän suojelutyön ja valtioiden välisen yhteistyön ansiosta, laji on edelleen erittäin uhanalainen. Metsähallitus vastaa Suomessa lajin seurannasta ja suojelutoimista, kuten lisäruokinnasta ja kettuvalvonnasta. WWF Suomi tukee työtä muun muassa rahoittamalla ruokinta-automaatteja ja riistakameroita.

Suojelutyötä on viimeiset kolme vuotta edistetty EU:n Interreg Aurora -rahoitteisessa Felles fjellrev – Together for the Arctic fox -hankkeessa. Hankkeessa on kehitetty muun muassa DNA-seurantaa ja tutkittu naaleille haitallisten sairauksien esiintyvyyttä. Yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaisten ja järjestöjen välillä jatkuu hankkeen päättymisestä huolimatta, sillä naalien elinalueet sijoittuvat maiden rajaseuduille.