Myrskyt ovat runteleet Länsi-Suomen yksityismetsiä viime vuosina
Myrskyt ovat vaurioittaneet kuluvalla vuosikymmenellä yli 180 000 hehtaaria suomalaista yksityismetsää, kertoo Suomen metsäkeskus. Erityisen kovia tuhoja on koettu Länsi-Suomessa, jossa yksittäisissä kunnissa jopa neljännes metsäalasta on kärsinyt vaurioita.
Tällä vuosikymmenellä Suomen metsäkeskukselle on tehty ilmoituksia myrskytuhojen vuoksi tehdyistä hakkuista noin 182 000 hehtaarin alalta. Määrä vastaa noin 1,4 prosenttia yksityismetsien kokonaispinta-alasta. Keskimäärin myrskytuhohakkuita on tehty noin 20 000 hehtaarin edestä vuodessa.
Maakunnallisesti tarkasteltuna myrskyt ja kovat tuulet ovat koetelleet viime vuosina eniten Pohjanmaan maakuntien ja Satakunnan yksityismetsiä. Sen sijaan Kymenlaakso, Uusimaa ja Lappi ovat säästyneet suuremmilta vahingoilta. Kuntakohtaisessa vertailussa Euraajoki erottuu tilastoissa eniten vaurioituneena alueena, sillä siellä myrskyt ovat vaurioittaneet jopa neljänneksen yksityismetsien pinta-alasta.
Metsäkeskuksen varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka arvioi tiedotteessa, että ilmastonmuutos lisää metsien myrskytuhoriskiä. Talvien lämpeneminen lyhentää roudan kestoa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea, jolloin voimakkaat tuulet kaatavat puita helpommin.
Erityisen herkkiä tuulituhoille ovat pintajuuriset kuuset, ja riski kasvaa entisestään lahovikaisissa kuusikoissa. Metsäkeskus muistuttaa, että kaatuneisiin ja vaurioituneisiin puihin voi pesiytyä tuholaisia, mikä saattaa laajentaa metsävaurioita entisestään. Hostikka suosittelee sekametsien suosimista, sillä ne kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsiköt.
Vaikka myrskyjä ei voida estää, oikea-aikaisella metsänhoidolla voidaan parantaa puiden kestävyyttä. Taimikonhoito ja suositusten mukaiset harvennukset auttavat puita kehittämään vahvan rungon ja laajan juuriston. Liian voimakkaita harvenneuksia on kuitenkin syytä välttää, sillä puut ovat alttiita tuulelle välittömästi hakkuun jälkeen ennen uusiin olosuhteisiin sopeutumista.